UNESCOASPnet- päivät Helsingissä 4.-5.9.2025

 

Tampereen yliopiston normaalikoulun yläkoulun ja lukion Unesco-lähettiläät osallistuivat Opetushallituksen järjestämille Unesco-päiville. Päivillä oli yhteensä 100 osallistujaa, opettajia, rehtoreita ja oppijoita Suomen eri Unesco-kouluista. Opetusneuvos ja Opetushallituksen yksikön päällikkö Petri Lehikoinen avasi Globaali-ystävyysteemaiset syyspäivät ja muistutti osuvasti sivistyksen, hyvyyden, totuuden ja kauneuden merkityksestä.

Jaakko Jekunen, UnescoAspnet-verkoston kansallinen koordinaattori esitteli monipuolista ja mielenkiintoista päivän ohjelmaa ja muistutti turvallisen tilan periaatteista. Kuulimme Liam Wegimontin (Executive Director  at Global Education Network Europe) puheenvuoron siitä, kuinka Unesco-koulut toteuttavat ja edistävät arjessa globaalia ystävyyttä. Pohdimme globaalia ystävyyttä estäviä ja heikentäviä tekijöitä yksin ja yhdessä. Yleisö nosti esiin mm. ilmastonmuutoksesta, polarisaatiosta, kommunikaatio-ongelmista, sodista, köyhyyden aiheuttamat ongelmat. Ratkaisuksi esitettiin koulutusta, joka mahdollistaa akateemiset kyvyt, persoonallisen kasvun ja kehittymisen, sosiaalisen integraation kasvattamalla kunnon kansalaisia ja sosiaalisen muutoksen kohti oikeudenmukaisuutta. Globaali kasvatus on olennainen osa globaalia oikeudenmukaisuutta. Olennaista on yhdessä toimiminen ja toivon ylläpitäminen.

Kuulimme Katja Pehrmanin, Ulkoministeriön ihmisoikeussuurlähettilään puheenvuoron aiheesta 80 vuotta globaalia ystävyyttä. YK perustettiin 80 vuotta sitten edistämään mm. rauhaa, maailmanlaajuista yhteistyötä, demokratiakehitystä, toivoa ja ihmisoikeuksia.  Yleisö nosti esiin myös suomalaisia arvoja mm. rauha, rehellisyys, vapaus, rauha, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, demokratia, oikeusvaltio ja lakien kunnioittaminen. Suomi on hakenut YK:n turvallisuuskomitean jäseneksi vuosiksi 2029-2030. Kuulimme Media Freedom Coalition- ohjelmasta, joka korostaa mm. medialukutaidon vahvistamista, erityisesti naistoimittajien suojelu ja sananvapautta. YK:ta ei perustettu YK:n entisen sihteerin Dag Hammarskjöldin mukaan siksi, jotta kaikki pääsisivät paratiisiin, vaan siksi, että kukaan ei päätyisi helvettiin.

Lounastimme Lasirannassa. Lounaan jälkeen oppilaat ja opiskelijat jakautuivat pienryhmiin. He pääsivät ideoimaan oman koulun Unesco-toimintaa yhdessä. Opettajat ja rehtorit tutustuivat tällä välin mielenkiintoisiin UNESCO:n Maailman muisti- ohjelman oppimateriaaleihin Suomen Kulttuuriperintö kasvatusseuran erityisasiantuntijan Julia Uusoksan ja Kansallisarkiston Suomen kansallisen Maailman muisti- komitean sihteerin Tomi Ahorannan opastuksella. Opettajat kuulivat myös Jaakko Jekusen terveiset Suomen Unesco-koulujen edellisen lukuvuoden toiminnasta ja uusista lukuvuosisuunnitelmista.

Iltapäivällä pääsimme YK-seikkailuun rastiradalle Jenni Decandian ja Päivi Packalenin johdolla. Kokeilimme YK-aiheisia toiminnallisia harjoituksia esim. Pictionarya, Aliasta, visoja ja keskustelimme paljon YK:sta.

Alueelliset verkostot pääsivät vielä lopuksi kokoontumaan ja ideoimaan yhdessä lähettien yhteistä toimintaa. Lähetit toivoivat yhteisiä lähitapaamisia ja leirejä.

 

Auringonpaisteessa ja loppukesän lämmössä suuntasimme Kauppatorilta lautalla Suomenlinnaan. Kiertelimme kauniissa maailmanperintökohteessa. Näimme Ruotsin ja Venäjän vallan aikaista historiaa. Nautimme myös upeasta auringonlaskusta. Yövyimme Suomenlinnan hostellissa, jossa nuoremme tutustuivat myös Sääksjärven koulun oppilaisiin.

 

Perjantaipäivän avasi Liisa Jääskeläisen, UnescoASPnet- verkoston entinen koordinaattorin puheenvuoro verkoston kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän toi esiin kiintoisia yhteistyön kehittymisen ja monivivahteisia historian yhteenkietoumia. Venla Bernelius erityisasiantuntija opetus- ja kulttuuriministeriöstä puhui innostavasti peruskoulun tulevaisuustyöstä.  Henkisen hyvinvoinnin haasteet ovat uhka nuorten työllistymiselle. Sosiaalinen polarisaatio ja konfliktit ovat yhä suurempi uhka yhteiskuntien vakaudelle ja demokratialle. Olennaista on pohtia, millaisia taitoja tarvitaan misinformaation ja konfliktien riskien torjumiseen.  Planeetan kantokyky on ylittynyt. Olennaista on miettiä, miten voi elää kestävästi. Yleisö sai pohtia, millaista tulevaisuuden peruskoulua toivoo. Sivistys, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus painottuivat vastauksissa.  Tulevaisuudessa on tärkeää edistää nuorten toimijuutta, merkityksellisyyden kokemusta, yhteistä hyvää ja tulevaisuuden toivoa. Olennaista on pohtia, mitä tarvitaan, että ihminen on inhimillinen, kokonaisvaltainen olento. Koulun ei pidä vain reagoida ennakoituihin muutoksiin tulevaisuudessa. Koulun täytyy luoda se tulevaisuus, jonka haluamme nähdä. Olli Määttä Opetushallituksesta haastoi yleisön pohtimaan kouluun liittyviä assosiaatioita koulusta. Hän korosti ajattelemisen oppimisen taitoja, halua toimia ja toisten ja oman tulevaisuuteen myönteisesti vaikuttamista.

Lähettiläät jakautuivat asteen mukaisesti pienryhmiin pohtimaan lähettilästoimintaa. He jakoivat ideoita omien koulujensa Unesco-toiminnasta ja inspiroituivat muiden koulujen vinkeistä. Iltapäivällä kuulimme tanssipedagogiikan professori Eeva Anttilan ja lasten kulttuuriliiton toiminnanjohtajan Aleksi Valtan puheenvuoron taide- ja kulttuurikasvatuksesta globaalikasvatuksena. Taidetta voidaan tehdä yhdessä eri kieliä tai jopa sanattomasti eli se ylittää puhuttujen kielten rajat. Lisää vinkkejä löytyy osoitteesta lastenkulttuuri.fi -sivustolta.

Pääsimme Planin globaalikasvatuksen ohjelmapäällikön Minna Mannertin ohjaamaan Globaalin ystävyyden -työpajaan. Meidät johdateltiin tietoiskujen avulla Mosambikin kulttuuriseen ja maantieteelliseen ympäristöön. Kuulimme Planin kampanjasta, jossa edistetään seksuaaliterveyttä ja nuorten oikeuksia. Tutustuimme yhden tasa-arvovaikuttajan työhön hänen tarinansa kautta ja keskustelimme hänen kohtaamastaan tasa-arvo-ongelmasta, hänen käyttämistään vaikuttamisen keinoista ja eroista sekä yhtäläisyyksistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Materiaali löytyy Muutos alkaa meistä- näyttelystä netistä. Myös Tasa-arvon Trio- materiaali johdattaa globaalikasvatukseen. Lisää tietoa Planista saa osoitteesta www.globaalikoulu.net .Päätössanojen saattelemana lähdimme takaisin kohti Tamperetta mukanamme monia, uusia, innostavia ideoita.

Unesco-lähettien opintoretki Valkeakoskelle 27.8.

 

Lukion historian opiskelijat, yläkoulun ja lukion Unesco-lähetit vierailivat elokuussa 2025 Rapolan linnavuorella. Aloitimme opaskierroksen Voipaalan taidekeskuksen edestä. Voipaala mainitaan 1300-luvun kirjallisissa lähteissä. Saimme kuulla, että Voipaala tulee kantasanasta voimakas, vahva tai kykenevä.

Rapola eli Rapalum mainitaan ensimmäisen kerran 1340 paavi Benedictus 12. lähettämässä pannauhkauskirjeessä, jossa hän uhkasi 25 talonpoikaa kirkonkirouksella, jos he eivät maksa pian kirkollisveroaan. Tämän kirjeen jäljennöksen näimme Voipaalan taidekeskuksen seinällä.

Rapolan linnavuori kuului 1700-1800-luvuilla Sääksmäestä, Janakkalasta ja Hattulasta muodostuneeseen suurpitäjään, joka ulottui 220km laajuuteen jopa Somerolle ja Keuruulle asti. Linnavuoria on Hämeessä 19 ja Suomessa noin 100. Rapolan linnavuori on Pohjoismaisen suurin linnavuori ja siellä on jäänteitä rautakaudesta. Rautakausi oli Suomessa noin 700-1200-luvulla. Kuulimme monitieteisen opastuksen linnavuoresta mm. jääkauden vaikutuksista linnavuoreen, sieltä tehdyistä arkeologisista löydöistä (kalmistot, kuppikivet, esineet), muinaisista uskomuksista ja alueen kasvillisuudesta. Kävelimme arviolta 1200-1400 vuotta vanhaa polkua ylös linnavuorta.

Rapolan linnavuorta ympäröi oja ja sieltä on kauniit näkymät Vanajavedelle. Rautakaudella sieltä on voinut tarkkailla vesistön liikennettä ja mahdollisia vihollisia, koska rinteiden puut oli kaadettu polttopuiksi ja rakennusmateriaaliksi. Linnavuorella ei asuttu pysyvästi, mutta sinne voitiin viedä turvaan arvotavaroita, ihmisiä ja karjaa. Linnavuorta on voitu puolustaa niin, että sen ympärillä on seisonut ihmisiä 10 metrin välein piirissä. Linnavuorella on keitetty kiehuvaa vettä, jota on voitu heittää vihollisten päälle heidän karkottamiseksi. Linnavuorelta voitiin lähettää lähellä asuville viesti savumerkeillä. Palavat kuusenoksat saavat aikaan savun, joka näkyy Hattulaan asti.

Rapolan linnavuorella on runsaasti kasvillisuutta keväällä ja kesällä esim. kelta- ja valkovuokkoja, pystykiurunkannuksia, ketoneilikoita, mäkikuismaa, pähkinäpensaita, metsälehmuksia ja – vaahteroita sekä 1850-luvulta olevaa ikikuusikkoa eli aarnimetsää. Kuulimme, että harjun kalkkipitoinen maa on hyväksi kasveille. Siellä kasvaa jopa myrkyllistä hullunkaalia, jonka siemeniä kylän näkijät ovat syöneet näkyjä nähdäkseen.

Opas kertoi, että 1700-luvulla susien lukumäärä kasvoi ja Sääksmäen pitäjään tehtiin susille ansoja, sudenkuoppia. Tällainen kuoppa löytyy edelleen Rapolan linnavuorelta. Linnavuoren vieressä oleva Vanajavesi mahdollisti ihmisten liikkumisen turkiskauppojen perässä sekä maanviljelyn.

Linnavuorella on viiden hehtaarin harjuhauta eli jääkauden muovaama suppa. Harjuhaudasta on löydetty uhrikiviä ja hautakalmisto. Kuolleille ja muille hengille on viety uhrilahjoja marjoja, ternimaitoa, viljaa ja kiviä. Ruoaksi kelpaava on usein tarjottu tuonpuoleiseen isompaan kiveen koverretuista kupin muotoisista reiístä. Tällaiset kivet ovat nimeltään kuppikiviä. Reikiin kerääntyneen sadeveden on uskottu olevan parantavaa, sitä on saatettu sivellä iholle paranemisen tai ikuisen nuoruuden toivossa. Alueelta on löydetty myös rautakautinen miekka, hevosen kuolaimet, koruja, kupurasoljet.

Voipaalan alueella on asunut ja viettänyt aikaansa monia kuuluisuuksia. Entinen Suomen presidentti Pehr Evind Svinhuvud syntyi Rapolan kartanolla 1861. Hänen isänsä kuoli melko pian syntymän jälkeen. Svinhuvudin perhe asui kartanossa muutaman vuoden ja muutti pois. Kansallisromantiikan aikana 1800-luvulla kirjailija Eino Leino, säveltäjä Jean Sibelius, kuvanveistäjä Emil Wikström ja kuvataiteilija Akseli Gallen-Kallela vierailivat kesäisin Rapolan kartanolla ja inspiroituivat sen maisemista. Emil Wikström perusti oman ateljeen Visavuoreen Vanajaveden äärelle, samoin Akseli Gallen-Kallela, mutta hän totesi tonttinsa olevan liian lähellä muita ihmisiä, koska hän saattoi välillä kuulla lehmänkellon kalkatuksen. Gallen-Kallela rakensi siksi uuden ateljeen kauemmas Ruovedelle. Sibelius kalasti ja vieraili isovanhempiensa luona Vanajavedellä. Hänellä kerrotaan olleen koululaisena usein haavi mukana ja seuduin komein hyönteiskokoelma. Kerran sorsastuksessa hän upposi mutaiseen veteen ja meinasi hukkua. Naapuri pelasti hänet ja totesi vuosia myöhemmin: ” Sinfoniat meinasivat upota järveen.” Sibeliuksen ja hänen sisartensa kerrotaan soittaneen veneessä pianoa, viulua ja selloa. Sibelius taisi saada inspiraatiota Vanajaveden ja Hämeen luonnonäänistä esim. joutsenista ja kurjista sinfonioihinsa.

Voipaalan taidekeskuksessa ihailimme nykytaidetta ja luimme Voipaalan kartanon historiasta. Pihassa tutustuimme barokkipuutarhaan. Rapolan linnavuori ja Voipaalan taidekeskus ovat käymisen arvoisia paikkoja.

Lounastimme Visavuoressa ja saimme mahamme täyteen lohikeittoa sekä vastaleivottua saaristolaisleipää ja focacciaa. Kylläisinä kuulimme mielenkiintoisen opastuksen kuvanveistäjä Emil Wikströmin elämästä ja ateljeesta. Wikström syntyi köyhään perheeseen, mutta sai rahalliseksi tukijakseen, mesenaatikseen Serlachiuksen. Wikström opiskeli Ateneumissa ja Pariisissa.  Tutustuimme hänen upeaan kansallisromanttiseen ateljeekotiinsa, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen innoittamana. Ateljeessa oli nähtävillä tähtitorni, ensimmäinen Suomessa käytössä ollut perämoottori ja jääkaappi. Siellä oli myös paljon patsaita, veistämiseen liittyviä työkaluja ja tuoli, jolla mm. Marsalkka Mannerheim on istunut kuvanveistäjän mallina. Koimme ylevyyttä ja historian havinaa kokeillessamme istua vuorotellen samalla tuolilla.

Kari- paviljongissa tutustuimme Eemil Wikströmin lapsenlapsen Kari Suomalainen yhteiskuntakriittisiin, kantaa ottaviin sarjakuviin, jotka olivat yhä yllättävän ajankohtaisia. Alakerrassa saimme nauttia Hannu Palosuon taiteesta.

Reissun päätteeksi yläkoulaiset ja lukiolaiset suunnittelivat tulevaa Unesco-toimintaa ja lukuvuotta. Luvassa on mm. lukutaitopäivä ja Euroopan kielten munkkikahvio. Reissumme oli monipuolinen, opettavainen ja hyvin antoisa. Alla näet retkemme ohjelman, jos innostut lähtemään samoille seuduille. Suosittelemme lämpimästi näitä kaikkia matkakohteita!

27.8. Retki Valkeakoskelle klo 8.25-15.15

    Klo 8.30 Lähtö bussilla

    Klo 9.15- 10.45 Opastus Rapolan linnavuorella

    Klo 10.45-11.30 Tutustuminen Voipaalan taidetilaan

    Klo 11.30 Bussilla Visavuoreen

    Klo 11.45-12.30 Lounas Visavuori

        Klo 12.30- 14.00 Opastus Visavuoressa Emil Wikströmin ateljeessa ja tutustuminen Kari                           Suomalaisen sarjakuviin Kari-paviljongissa

    klo 14-14.45  yhteisen Unesco-toiminnan suunnittelua vuodelle

    klo 14.45 Lähtö bussilla kohti koulua

    Klo 15.15 Takaisin koululla

UNESCO PAX-leiri 2025

 

UNESCO PAX-leiri 2025 järjestettiin Tampereella AitO leirikeskuksessa 8-9.4. Leirillä oli opiskelijoita, oppilaita sekä opettajia UNESCO-kouluista Pirkanmaalta ja Satakunnasta. Oli kivaa päästä tutustumaan erilaisiin ihmisiin.

Teemoina olivat mm. rauha, ilmastoystävällisyys, tasa-arvo, hyvinvointi ja mitä merkitsee olla UNESCO lähettiläs. Päivät olivat täynnä aktiviteetteja ja erilaisia ryhmäyttäviä tehtäviä.

Itselle mielenkiintoisin aktiiviteetti oli Rauhankasvatusinstituutin paja jossa puhuimme eri ammattien merkityksestä, tasa-arvosta ja siitä kuinka paljon ne saastuttavat. Pysähdyimme myös tutkimaan erilaisia ympäristöaktivisteja läpi maapallon.

Leirillä järjestettiin myös leiriolympialaiset jossa pääsi leikkimielisesti kilpailemaan muiden ryhmien kanssa.

Ryhmät olivat sekalaiset, mutta kaikkien yhteistyö sujui hienosti ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Ketään ei jätetty yksin ja yhdessä ratkottiin kaikenlaisia pulmia.

Leirin lopussa oli jopa haikea tunnelma, eikä sieltä olisi halunnut lähteä vielä. Onneksi tapahtumasta jäi hauskoja muistoja, uusia ystäviä sekä paljon uutta tietoa siitä, miten voi vaikuttaa ja olla aktiivinen ilmastonmuutosta vastaan.

Allu Parikainen

Vanhemmat, tiedättekö mitä poikanne tekee somessa? Inkeri Heinon kolumni (julkaistu alunperin Satakunnan Kansassa 19.11.2024)

Porilaisen Kuninkaanhaan koulun 9.luokkalainen unescolähettiläs, Inkeri Heino, vietti tet-jaksonsa Satakunnan Kansan toimituksessa. Hän kirjoitti viikon aikana lehteen kaksi kolumnia, joista toinen käsitteli sukupuolten välistä tasa-arvoa nuorten keskuudessa ja erityisesti somessa. Tässä Inkerin kirjoitus myös PAX-blogin seuraajille luettavaksi:

Nykynuorten elämässä kuulee paljon vitsejä, joissa naisia alennetaan ja heidän sukupuolelleen naureskellaan. Myös naisten puolia pitäviä poikia leimataan enempää kyselemättä homoiksi tai heitä haukutaan. Tätä pidetään liian normaalina, eivätkä kaikki haukkumisen kohteeksi joutuvat tytöt edes tajua, ettei tällainen ole millään tavalla oikein.

Monissa piireissä, jotka koostuvat tytöistä ja pojista, on tavallista kuulla heittoja siitä, kuinka esimerkiksi “naiset kuuluvat keittiöön”.

Tunnen monia ikäisiäni tyttöjä, jotka eivät uskalla tuoda mielipiteitään tai virheitään julki. He pelkäävät tulevansa leimatuksi alempiarvoisiksi tai jollain tavalla kevytkenkäisiksi, koska heidän tekonsa yhdistetään heidän sukupuoleensa.

On tavallista kuulla heittoja siitä, kuinka esimerkiksi “naiset kuuluvat keittiöön”.

On monia syitä, miksi nuoret pojat saattavat toimia näin. He voivat olla epävarmoja ja haluavat vahvistaa omaa asemaansa. Myös somessa pyörivä musiikki ja “vitsikäs” sisältö saattaa leimata ajatusta siitä, että naiset ovat pelkkiä objekteja.

En yritä lytätä teinipoikia, ja tajuan totta kai, etteivät kaikki pojat toteuta tällaista naisvihaa. Suurin osa heistä on hyvin älykkäitä.

Jos olet teinipojan vanhempi, ystävä, tyttöystävä tai muu läheinen, olisi tärkeää muistuttaa hänelle, miten fiksu nuori puhuu vastakkaiselle sukupuolelle. Vaikeneminen ei ole oikea ratkaisu, varsinkaan silloin jos tämä poika on jo saanut vaikutteita somesta pursuavasta naisvihasta.

Lisäksi somessa naista alentavasta sisällöstä on aina fiksua tehdä ilmoitus tälle sosiaalisen median palvelulle.

Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka on kasvanut sosiaalisessa mediassa. Se on jo antanut meille paljon myönteisiä kokemuksia, mutta myös lisännyt riskiä palata tasa-arvossa iso harppaus taaksepäin.

Toivon, että tytöt saisivat nostettua jatkossa enemmän ääntään kuuluviin.

linkki alkuperäiseen julkaisuun

UNESCO PAX-leiri 8. - 9.4.2025

 PAX-verkosto järjestää 8. - 9.4.2025 Opetushallituksen myöntämän hankerahoituksen avulla verkoston nuorten oman PAX-leirin. Leirin teemoina ovat hyvinvointi, rauhankasvatus ja väkivallattomuus. Leirin suunnittelussa ja toteutuksissa nuoret ovat mukana aktiivisina toimijoina. 

Nuorten oma idea

PAX-leirin ohjelma on verkoston koulujen oppilaiden ja opiskelijoiden suunnittelema. Idea PAX-leiristä syntyi viime keväänä Porissa PAX Nuorten tapaamisessa. Nuorilla oli tehtävänä ideoida minkälaista toimintaa PAX-verkosto voisi järjestää nuorille ja verkoston kouluille. Työpajassa syntyi valmis leiriohjelma! 

Koulujen yhteysopettajat laativat nuorten tuotosten pohjalta hankehakemuksen ja kesällä saimme hyviä uutisia: Opetushallitus myönsi PAX-verkoston toiminnan kehittämiseen PiSa-hankerahoituksen. 

Leiri keskeinen osa PiSa-hanketta 
PiSa-hankkeessamme on neljä kehittämistavoitetta. Hanke vahvistaa opetussuunnitelman perusteiden mukaista laaja-alaista osaamista sekä tukee opetussuunnitelman oppiainekohtaisten tavoitteiden saavuttamista. Hyödynnämme hanketyössä kumppanikoulujen erityisosaamista.

Hankekauden aikana käynnistämme oman alueellisen UNESCO-lähettiläsverkoston PAX-verkoston koulujen nuorille. PAX-lähettiläsverkosto kokoontuu säännöllisesti. Lähettilästapaamisissa oppilaat ja opiskelijat pääsevät yhdessä suunnittelemaan PAX-verkoston toimintaa. Tämän lisäksi tapaamisissa nostetaan esille ja käydään läpi nuorille tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja.

Lue lisää PAX-lähettiläsverkoston toiminnasta täältä: 

https://paxfinland.blogspot.com/p/pax-lahettilasverkosto.html

  
PAX-leirin ohjelma

PAX-leirin ohjelma löytyy täältä (luonnos).

7.2.2025 PAX-lähettiläsverkoston etätapaaminen

UNESCO PAX -verkoston nuorten kolmas lähettilästapaaminen järjestettiin 7.2.2025. Tapaamisessa PAX-lähettiläät kävivät läpi seuraavia asioita: 

• Kuulumiskierros​
• PAX vuosikello 2024-2025​
• PAX IG-tili​
• PAX-leiri 8. -9.4.2025

Ensimmäisenä kaikkien koulujen lähettiläät saivat kertoa UNESCO-kuulumia. Nuoret kertoivat minkälaista toimintaa koululla on järjestetty tai tullaan järjestämään kevätlukukauden aikana. Oli hienoa kuulla, miten paljon erilaista UNESCO-toimintaa kouluilla on!

Kuulumiskierroksen jälkeen käytiin läpi PAX-vuosikellon kevätlukukauden tulevat tapahtumat sekä aloitettiin seuraavan lukuvuoden toiminnan ideointi. ​Tänä keväänä verkoston suurin tapahtuma on huhtikuun PAX-leiri. Helmikuussa on käynnissä UNESCO-toiminnan arviointi.

Nuorten mielestä PAX-vuosikellon rakenne on toimiva. Sovittiin, että oppilaat ideoivat tulevan vuoden toimintaa omilla kouluillaan, ja toukokuun PAX-verkoston suunnittelupalaverissa sovitaan mitkä aktiviteetit valitaan ensi lukuvuoden PAX-aktiviteeteiksi. 

Helmikuun palaverissa käytiin läpi Instatilin käyttöönottoa. Tili on nyt luotu ja jokaisella koululla on omat postausvuorot. Jokainen koulu tekee vähintään kaksi postausta lukuvuodessa, mutta tämän lisäksi postauksia voi tehdä aina, kun jotakin tiedotettavaa on! Sovittiin, että nyt alussa postaukset voisivat olla koulujen PAX-lähettiläiden ja koulujen UNESCO-tiimien esittäytymispostauksia. 

PAX-leirin suunnittelun osalta nuoret kertoivat, mitä asioita haluaisivat leirin infokirjeen sisältävän. Nuoret haluavat ohjelman lisäksi tietää ainakin kenen kanssa pääsee majoittumaan samaan huoneeseen, mitä leirille kannattaa ottaa mukaan ja onko leiripaikassa tai sen lähellä kioskia, kahvilaa tai kauppaa. PAX-verkoston koordinaattori valmistelee nuorten toiveiden mukaisesti leirin infokirjeen välitettäväksi kouluille eteenpäin. Odotamme jo innolla PAX-leirin alkua! 

Ota UNESCO PAX -tili seurantaan täältä:

@UNESCO_PAX

6.2.2025 PAX-verkostokokous

UNESCO PAX -verkostokokous järjestettiin 6.2.2025. Tapaamisessa PAX-lähettiläät kävivät läpi seuraavia asioita:

• Kuulumiskierros​
• UNESCO-toiminnan palautekysely 2025
• PAX vuosikello 2024-2025​
• PAX IG-tili​
• PAX-leiri 8. -9.4.2025
• Suomen UNESCO ASPnet lähettiläsverkoston järjestämät tapahtumapäivät kevät 2025
• Toivon Agenda -tapahtuma 8.- 9.5.2025

Muutamia tärkeitä nostoja kokouksen teemoista:

UNESCO-toiminnan palautekyselyn vastausaikaa on jatkettu helmikuun loppuun.

Ota UNESCO PAX -tili seurantaan täältä:
@UNESCO_PAX

PAX-koulujen Instagram-postausvuorot vuodelle 2025:
Tammikuu: BSS ja Varalan urheiluopisto
Helmikuu: Kuninkaanhaan koulu
Maaliskuu: Oriveden Yhteiskoulu ja Tampereen normaalikoulu
Huhtikuu: Oriveden lukio
Toukokuu: Rauman normaalikoulu
Elokuu: Tampereen normaalikoulu
Syyskuu: Varalan urheiluopisto
Lokakuu: BSS ja Oriveden lukio
Marraskuu: Kuninkaanhaan koulu
Joulukuu: Oriveden Yhteiskoulu ja Rauman normaalikoulu

PAX-leirin valmistelukokous pidetään ma 31.3. klo 14.30 -15.30 (Teams).

Suomen UNESCO ASPnet lähettiläsverkosto on ideoinut Suomen UNESCO-kouluille yhteisiä tapahtumapäiviä lukuvuodelle 2024–2025: 

11.2. klo 9.00–9.30 Luonnon monimuotoisuuden päivä 

21.3. klo 9.00–9.30 Yhdenvertaisuus ja syrjinnänvastaisuus 

14.4. klo 9.00–9.30 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto 

Teams-päivänaloitukseen voivat osallistua kaikki Suomen UNESCO-koulujen opetusryhmät. Yhteisessä Teams-tapaamisessa jaamme tietoa päivän teemasta ja luvassa on myös muuta kivaa, UNESCO-lähettiläiden ideoimaa ja toteuttamaa ohjelmaa. 

Toivon Agenda -tapahtuma 8. - 9.5.2025: 

Agenda 2030-tavoitteet läheisiksi – toiminnallisesti, vaikuttavasti ja näkyvästi 

Kenelle? Lapsille, nuorille ja kasvatusalan ammattilaisille 

TORSTAI 8.5.2025 – Ohjelma suunnattu päiväkodeille ja alakouluille 

PERJANTAI 9.5.2025 – Ohjelma suunnattu yläkouluille ja 2. asteelle 

Lue lisää tapahtumasta tapahtuman nettisivuilta 

Ilmoittaudu etäosallistujaksi tästä linkistä 

Ilmoita oma ideasi osaksi tapahtumaa tästä linkistä

UNESCO Syysseminaari järjestetään Helsingissä 4. - 5.9.2025.