OPH:n Unesco-päivät Helsingissä 3.-4.9.2026

 

Osallistuimme yläkoulun ja lukion Unesco-lähettiläiden kanssa monipuolisille ja innostaville OPH:n Unesco-päiville. Paikalla oli noin 150 nuorta ja opettajaa.

Kuulimme ajatuksia herättävän Sitran ennakoinnin asiantuntijan Otto Tähkäpään puheenvuoron länsimaissa asuvien nuorten tulevaisuususkon vähenemisestä. Meillä on nykyaikana monia mahdollisuuksia toimia ja hyödyntää apuna tiedettä sekä teknologiaa ja silti nuorten tulvaisuususko on vähentynyt. Uskomme kaikki erilaisiin tulevaisuuksiin. Tulevaisuususkon väheneminen heikentää henkilökohtaista hyvinvointia, elämäntyytyväisyyttä ja johtaa vaikeuksiin fyysisen ja psyykkisen suoriutumisen eri alueilla.

Tulevaisuususkon horjumisen taustalla on globaaleja kriisejä (finanssi-, euro-, ilmasto-, korona- ja sotakriisit), hyvinvointivaltion muutokset ja palvelut, nuoriin kohdistuvien paineiden lisääntyminen esim. koulutusvalinnat ja tulevaisuuspuheen sävyt.

Nuoret kokevat jännitettä toivottavana ja todennäköisenä pidetyn tulevaisuuden välillä. Käynnissä olevat kehityskulut koettelevat myös jatkossa nuorten tulevaisuususkoa. Tarvitsemme laajoja yhteiskunnallisia ratkaisuja esim. nuorten osallisuuden ja toimijuuden, yhteisöllisyyden lisäämistä. Kouluissa tarvitaan tilaa ja aikaa rehelliselle tulevaisuuspohdinnalle turvallisen aikuisen kanssa. Lapset ja nuoret haluavat tulla kuulluksi ja nähdyiksi. Nuoret tarvitsevat riittäviä tietoja ja taitoja tulevaisuuden kohtaamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen, demokratia- ja rauhankasvatusta.

Helsingin yliopiston vanhempi tutkija, tutkijatohtori Elina Hakoniemi, tutkijatohtori haastoi meitä pohtimaan, miksi ihmisoikeuksia pitäisi opettaa. Kuulimme erilaisista ihmisoikeuskasvatuksen sukupolvista 1945-2020. Tutkimuksessa 1945-1960 – lukujen sukupolven ihmisoikeuskasvatusta kuvataan rauhan ja kansainvälisen yhteisymmärryksen aikakautena. 1960-1970-lukujen sukupolvella usko koulutuksen yhteiskunnallisena muutosvoimana oli huipussaan. Aikaa leimasi peruskoulu-uudistus ja visiot tasa-arvoisemmasta tulevaisuudesta. 1970-1990-luvun sukupolvi painotti kansainvälisyyskasvatusta. Tuolloin puhuttiin paljon kansainvälistyvästä maailmasta ja tulevaisuudesta sekä ihmisoikeuksien globaalista toteutumisesta. Nämä kolme sukupolvea suuntautuivat vahvasti tulevaisuuteen ja pohtivat parasta mahdollista maailmaa. 1990-2020-sukupolvi korosti demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksiin liittyy oikeus-, arvo-, tieto- ja toimijuuspuhetta. Ihmisoikeuksista puhuttiin aiemmin osana utopiaa, jota ei vielä ollut, mutta mitä rakennettiin ja tavoiteltiin. Utopiatietoisuus on väistymässä kriisitietoisuuden alta.   Nyt ihmisoikeuskasvatus kytketään puheessa osaksi demokraattista järjestelmää, joka tulee säilyttää. Ihmisoikeuksia pidetään itsestäänselvyytenä ja ne voivat merkitä niin montaa asiaa, että ne menettävät täsmällisen merkityksen. Ovatko ihmisoikeudet menettäneet aiemman voimansa? Uudessa hallitusohjelmassa ei mainita ihmisoikeuskasvatusta, mutta demokratiakasvatus mainitaan. Jokainen sukupolvi määrittelee uusiksi sen, miksi ihmisoikeuksia pitää opettaa ja millaista maailmaa kohti kasvatuksella pyritään. Tämä on edelleen ajankohtainen asia.

World Heritage Center esitteli monipuolista kansainvälistä yhteistyötä, jossa on korostunut oppija-, paikka- ja ongelmakeskeisyys. Nuoret menivät omiin pajoihinsa jakamaan kouluilla tehtyä ja ideoimaan yhdessä uutta.

Jaakko Lindfors esitteli Unesco-koulujen toimintaa edellisenä vuonna ja tänä vuonna. Koulut tekvät paljon yhteistyötä paikallisverkostoissa ja myös kansainvälisesti.

Milla Öystilä Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksestä luennoi maailmanperintökohteista. Ne kertovat ihmiskunnalle korvaamattomista arvoista. Kohteissa kokee yhteyttä menneisiin sukupolviin ja historiaan. Tällä hetkellä on 1273 maailmanperintökohdetta, joista 240 on luontokohteita, 991 kulttuurikohteita ja 42 molempia, 51 on rajat ylittäviä. Sodat ja aseelliset konfliktit, tahallinen kulttuuriperintökohteiden tuhoaminen, ilmastonmuutos, päättäjien välinpitämättömyys, luonnonkatastrofit ja kaupunkikehitys uhkaavat maailmanperintökohteita. Valtiot hakevat maailmanperintöstatusta ja panostavat niiden ylläpitämiseen. Osa valtioista on luopunut perintökohteista esim. öljyn löytymisen tai moottoritien ja sillanrakentamisen takia.

 

Kiersimme  Saara Viion ja Lotta Ilmastin ohjaamina monipuolisen Yhteisen ihmisyyden rastiradan ja  pohdimme sivistystä, tutustuimme YK:n toimintaan ja ihmisoikeuksiin.

 

Lopuksi esittäydyimme toisillemme ja ideoimme yhdessä kouluille Unesco-toimintaa. Oma ryhmämme toivoi paneelikeskusteluja, lähiluontopäivää, Unesco-huppareita ja uusien rekrytoimista välituntistandilla, jossa voisi olla myös karkkia houkuttimena.

 

 

 

Itämeripäivä Tampereen yliopiston normaalikoululla

 Unesco-lähettiläät innostivat peruskoululaisia ja lukiolaisia Itämeripäivän viettämiseen 27.8.

Välitunneilla oli mahdollisuus värittää norpan ja hylkeen kuvia, kirjoittaa runoja Itämerestä sekä kisailla Itämeri-Kahootissa.

Yhteisötaidetta Tampereella

 Norssin yläkoulun Unesco-lähettiläät innostivat yläkoululaisia tekemään yhteistä taideteosta välituntisin. Teoksen aiheena on rauha ja sen nimi on Yhdessä.

Lukion Unesco-lähettiläät opastivat  lukiolaisia tekemään yhteistaideteosta  kuviksen opintojaksoilla. Taide on vaikuttamisen ja vaikuttumisen väline.

 #unescokoulu

 #unescolahettilaat 

#yhdenvertaisuus

 Norssien webinaari kierrättämisestä

Suomen normaalikoulujen Unesco-lähettiläät kokoontuivat pohtimaan oman koulun kierrättämistä yhteiseen, innostavaan webinaariin 12.2. Paikalla oli lähettiläitä alakoulusta, yläkoulusta ja lukiosta. 

Lähettiläät olivat haastatelleet etukäteen koulujensa siistijää, ruokalan henkilökuntaa ja rehtoria aiheesta. Webinaarin lopuksi hajaannuttiin keskustelemaan aiheesta luokka-asteittain. Oppijat toivat esiin monipuolisia, toimivia ideoita kierrätysinnon lisäämiseen ja kierrätyksen näkyvyyden ylläpitämiseen ja nostamiseen.

Kansainvälisyyspäivät Seinäjoella 6.-7.11.2025

Tampereen yliopiston normaalikoulun UNESCO-lähettiläät Siiri Aatamila ja Laura Kompus pääsivät osallistumaan kielten opettaja Tanja Tuuna-Kyllösen kanssa Seinäjoen kansainvälisyyspäiville 6.-7.11. Tapahtumassa keskusteltiin monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden tärkeydestä erityisesti koulutuksessa sekä siitä, miten eri maiden välistä vuorovaikutusta voitaisiin kehittää. Ohjelmassa oli keynote-puheenvuoroja ja erilaisia työpajoja, joista yhden toteutukseen osallistui nuoria ja opettajia PAX-verkostosta.

Tämän lisäksi nuoret pääsivät osallistumaan Seinäjoen kaupungin vastaanotolle Alvar Aallon suunnittelemalla kaupungintalolla.

      

Tampereen norssin kampusralli 10.10.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa vietettiin pe 10.10. 90 minuutin kampusrallia. Unesco-lähettiläät, tutorit, opiskelijakunnan hallituksen edustajat ja yhteiskunnallisten aineiden opetusharjoittelija Venla Laine pitivät tietoon, taiteeseen, liikkumiseen, YK:n päiviin ja agenda2030:een liittyviä työpisteitä ympäri lukion kampusta.

Lukiolaiset oli jaettu etukäteen  1-4 vuosikurssit sekoittaen. Yhdessä ryhmässä oli noin 15 opiskelijaa. Joillain työpisteillä työskenneltiin vielä pienempiin kokoonpanoihin jakautuneita  4-5 opiskelijan pienryhmissä. Lukiolaiset kokeilivat mm. viittoa nimensä aakkosviittomin, tutustuivat viittomakielen verkkosanakirja Suviin, kirjoittivat runoja ja tekivät taideteoksia luonnonmateriaaleista aiheesta rauha, pelasivat Kahootia ja Aliasta YK:n päivistä ja agenda 2030:sta. Hyvä taitavat, innostavat, luovat työpisteiden pitäjät ja pisteillä kavijät!:-)

Unesco-päivä Tampereella 9.10. 2025

 Tampereelle kokoontuu hieman yli 60 Jyväskylän, Satakunnan ja Pirkanmaan alueen Unesco-koulujen edustajaa: alakoulun, yläkoulun ja lukion Unesco-lähettiläitä ja heidän opettajiaan. Vietimme yhdessä Unesco-päivää Tampereen keskustassa.

Aloitimme Tampereen yliopiston normaalikoulun opettajan Stefan Smirnovin pitämällä kiintoisalla 90 minuutin kummituskierroksella. Kuulimme monenlaisia tarinoita kummituksista ja Tampereen tehdasalueiden ja vuoden 1918 historiasta ja näimme vanhoja valokuvia. Aloitimme kierroksen Finlaysonin portilta, etenimme Väinö Linnan aukiolle ja Milavidan puistoon.

Kummituskierroksen jälkeen kävelimme Vapriikkiin lounastamaan museoravintola Valssiin. Mahat täynnä maistuvaa ruokaa jakauduimme kahteen ryhmään. Toinen ryhmä kierteli ensin Supersankarit -näyttelyssä ja toinen ryhmä pääsi hurjan mielenkiintoselle opastetulle kierrokselle Muinais DNA - näyttelyyn. Opimme paljon melko uudesta tieteenalasta arkeogenetiikasta. Kuulimme mm.  siitä, että aamuvirkkugeenit periytyvät neanderthalin ihmisiltä ja osa ihmisistä maistaa rosmariinin maun geenien takia saippuaisena. Näimme monenlaisia hautalöytöjä: vaatteita, koruja, käyttöesineitä, aseita ja luita. Vaihdoimme ryhmien tutustumiskohteita päikseen.

Päivän lopuksi kävelimme Laikun kulttuuritalolle. Siellä taitava ja innostunut yhteiskunnallisten aineiden opetusharjoittelija Venla Laine tutustutti Unesco-lähettiläitä toisiinsa hyvin sekoitetuissa ryhmissä. Lähettiläät keskustelivat yhdessä, millaista olisi vuonna 2025 ja miten näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä Unesco-toiminnalla. Lopuksi lähettiläät askartelivat aiheesta puun.

Päivän päätteeksi kuulimme Tampereen yliopiston normaalikoulun matemaattisten aineiden opettajan Joonas Muotkan tietoiskun Luontoliiton susiryhmästä ja sen toiminnasta.

Päivä oli monipuolinen ja avasi uusia näkökulmia Unesco-toimintaan eri asteilla. Oli mukavaa kuulla Tampereen historiasta, oppia uutta geeneistä, tutustua eri asteiden Unesco-lähetteihin ja heidän opettajiinsa. Odotamme innolla seuraavia yhteisiä päiviä!:-)