torstai 19. marraskuuta 2026

Varalan ensimmäinen Hyvinvointiviikko syntyi opiskelijoiden omasta ideasta

 


Varalan opiskelijakunta ideoi ja järjesti urheiluopistolla ensimmäistä kertaa kokonaisen hyvinvointiviikon. Idea viikkoon lähti opiskelijoilta itseltään.

Opiskelijakunnan puheenjohtaja osallistui opiskelijahuollon tiimin kanssa keskusteluun, jossa pohdittiin hyvinvointia ja sitä, miten omaa ja yhteistä hyvinvointia voidaan ylläpitää arjessa. Keskustelusta syntyi ajatus: miksei hyvinvoinnille omistettaisi kokonainen viikko?

Tavoitteena oli rakentaa mukava ja yhteisöllinen viikko, joka tukee mielen hyvinvointia, tuo ihmisiä yhteen ja muistuttaa pienistä arjen teoista, joilla voimme huomioida toisemme.

Hyvinvointia monella tavalla

Viikon aikana hyvinvointia lähestyttiin rennosti ja yhdessä tekemällä. Opiskelijat pääsivät tekemään itselleen halipasseja, ja psykologi järjesti ihmissuhteisiin liittyvän Kahoot-visan. Kuraattorin pop up -pajassa puolestaan sai pysähtyä juttelemaan ja askartelemaan.



Yhtenä viikon tehtävänä oli tervehtiä mahdollisimman montaa vastaantulijaa. Yksinkertainen tervehdys voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä voi olla yllättävän suuri merkitys yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin rakentamisessa.

Viikkoon mahtui myös huumoria. Ari-päivänä pukeuduttiin erilaisiksi Areiksi, ja käytävillä saattoi törmätä esimerkiksi Futari-Ariin, Skeittari-Ariin, Vaihtari-Ariin ja Mestari-Ariin.



Tiistaina opiskelijakunta järjesti hämäräkävelyn. Yhteinen kävely tarjosi mahdollisuuden liikkua, jutella ja viettää aikaa yhdessä ilman kiirettä.

Hyvinvointia myös ruokalassa

Hyvinvointiviikko näkyi koko viikon ajan myös ruokalassa. Jokainen luokka sai äänestää oman lempiruokansa tai -jälkiruokansa. Sen jälkeen keittiön kanssa selvitettiin, mitkä toiveista pystyttäisiin toteuttamaan.

Lopputulos oli opiskelijoiden kannalta täydellinen: kaikki luokkien valitsemat suosikit saatiin viikon ruokalistalle!

Pienistä asioista syntyy hyvä viikko

Ensimmäinen hyvinvointiviikko osoitti, että yhteisöllisyyttä ja hyvää mieltä voidaan rakentaa hyvin tavallisilla asioilla. Tervehditään toisiamme, pysähdytään juttelemaan, nauretaan yhdessä, lähdetään kävelylle tai syödään yhdessä lempiruokaa.



Terveisin,

Varalan Urheiluopiston oppilaskunta


torstai 3. syyskuuta 2026

OPH:n Unesco-päivät Helsingissä 3.-4.9.2026

 


Osallistuimme yläkoulun ja lukion Unesco-lähettiläiden kanssa monipuolisille ja innostaville OPH:n Unesco-päiville. Paikalla oli noin 150 nuorta ja opettajaa.

Kuulimme ajatuksia herättävän Sitran ennakoinnin asiantuntijan Otto Tähkäpään puheenvuoron länsimaissa asuvien nuorten tulevaisuususkon vähenemisestä. Meillä on nykyaikana monia mahdollisuuksia toimia ja hyödyntää apuna tiedettä sekä teknologiaa ja silti nuorten tulvaisuususko on vähentynyt. Uskomme kaikki erilaisiin tulevaisuuksiin. Tulevaisuususkon väheneminen heikentää henkilökohtaista hyvinvointia, elämäntyytyväisyyttä ja johtaa vaikeuksiin fyysisen ja psyykkisen suoriutumisen eri alueilla.




Tulevaisuususkon horjumisen taustalla on globaaleja kriisejä (finanssi-, euro-, ilmasto-, korona- ja sotakriisit), hyvinvointivaltion muutokset ja palvelut, nuoriin kohdistuvien paineiden lisääntyminen esim. koulutusvalinnat ja tulevaisuuspuheen sävyt.

Nuoret kokevat jännitettä toivottavana ja todennäköisenä pidetyn tulevaisuuden välillä. Käynnissä olevat kehityskulut koettelevat myös jatkossa nuorten tulevaisuususkoa. Tarvitsemme laajoja yhteiskunnallisia ratkaisuja esim. nuorten osallisuuden ja toimijuuden, yhteisöllisyyden lisäämistä. Kouluissa tarvitaan tilaa ja aikaa rehelliselle tulevaisuuspohdinnalle turvallisen aikuisen kanssa. Lapset ja nuoret haluavat tulla kuulluksi ja nähdyiksi. Nuoret tarvitsevat riittäviä tietoja ja taitoja tulevaisuuden kohtaamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen, demokratia- ja rauhankasvatusta.

Helsingin yliopiston vanhempi tutkija, tutkijatohtori Elina Hakoniemi, tutkijatohtori haastoi meitä pohtimaan, miksi ihmisoikeuksia pitäisi opettaa. Kuulimme erilaisista ihmisoikeuskasvatuksen sukupolvista 1945-2020. Tutkimuksessa 1945-1960 – lukujen sukupolven ihmisoikeuskasvatusta kuvataan rauhan ja kansainvälisen yhteisymmärryksen aikakautena. 1960-1970-lukujen sukupolvella usko koulutuksen yhteiskunnallisena muutosvoimana oli huipussaan. Aikaa leimasi peruskoulu-uudistus ja visiot tasa-arvoisemmasta tulevaisuudesta. 1970-1990-luvun sukupolvi painotti kansainvälisyyskasvatusta. Tuolloin puhuttiin paljon kansainvälistyvästä maailmasta ja tulevaisuudesta sekä ihmisoikeuksien globaalista toteutumisesta. Nämä kolme sukupolvea suuntautuivat vahvasti tulevaisuuteen ja pohtivat parasta mahdollista maailmaa. 1990-2020-sukupolvi korosti demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksiin liittyy oikeus-, arvo-, tieto- ja toimijuuspuhetta. Ihmisoikeuksista puhuttiin aiemmin osana utopiaa, jota ei vielä ollut, mutta mitä rakennettiin ja tavoiteltiin. Utopiatietoisuus on väistymässä kriisitietoisuuden alta.   Nyt ihmisoikeuskasvatus kytketään puheessa osaksi demokraattista järjestelmää, joka tulee säilyttää. Ihmisoikeuksia pidetään itsestäänselvyytenä ja ne voivat merkitä niin montaa asiaa, että ne menettävät täsmällisen merkityksen. Ovatko ihmisoikeudet menettäneet aiemman voimansa? Uudessa hallitusohjelmassa ei mainita ihmisoikeuskasvatusta, mutta demokratiakasvatus mainitaan. Jokainen sukupolvi määrittelee uusiksi sen, miksi ihmisoikeuksia pitää opettaa ja millaista maailmaa kohti kasvatuksella pyritään. Tämä on edelleen ajankohtainen asia.




World Heritage Center esitteli monipuolista kansainvälistä yhteistyötä, jossa on korostunut oppija-, paikka- ja ongelmakeskeisyys. Nuoret menivät omiin pajoihinsa jakamaan kouluilla tehtyä ja ideoimaan yhdessä uutta.



Jaakko Lindfors esitteli Unesco-koulujen toimintaa edellisenä vuonna ja tänä vuonna. Koulut tekvät paljon yhteistyötä paikallisverkostoissa ja myös kansainvälisesti.

Milla Öystilä Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksestä luennoi maailmanperintökohteista. Ne kertovat ihmiskunnalle korvaamattomista arvoista. Kohteissa kokee yhteyttä menneisiin sukupolviin ja historiaan. Tällä hetkellä on 1273 maailmanperintökohdetta, joista 240 on luontokohteita, 991 kulttuurikohteita ja 42 molempia, 51 on rajat ylittäviä. Sodat ja aseelliset konfliktit, tahallinen kulttuuriperintökohteiden tuhoaminen, ilmastonmuutos, päättäjien välinpitämättömyys, luonnonkatastrofit ja kaupunkikehitys uhkaavat maailmanperintökohteita. Valtiot hakevat maailmanperintöstatusta ja panostavat niiden ylläpitämiseen. Osa valtioista on luopunut perintökohteista esim. öljyn löytymisen tai moottoritien ja sillanrakentamisen takia.


 





Kiersimme  Saara Viion ja Lotta Ilmastin ohjaamina monipuolisen Yhteisen ihmisyyden rastiradan ja  pohdimme sivistystä, tutustuimme YK:n toimintaan ja ihmisoikeuksiin.

 




Lopuksi esittäydyimme toisillemme ja ideoimme yhdessä kouluille Unesco-toimintaa. Oma ryhmämme toivoi paneelikeskusteluja, lähiluontopäivää, Unesco-huppareita ja uusien rekrytoimista välituntistandilla, jossa voisi olla myös karkkia houkuttimena.

 

 

 


keskiviikko 2. syyskuuta 2026

Itämeripäivä Tampereen yliopiston normaalikoululla

 Unesco-lähettiläät innostivat peruskoululaisia ja lukiolaisia Itämeripäivän viettämiseen 27.8.

Välitunneilla oli mahdollisuus värittää norpan ja hylkeen kuvia, kirjoittaa runoja Itämerestä sekä kisailla Itämeri-Kahootissa.





sunnuntai 19. huhtikuuta 2026

Yhteisötaidetta Tampereella

 Norssin yläkoulun Unesco-lähettiläät innostivat yläkoululaisia tekemään yhteistä taideteosta välituntisin. Teoksen aiheena on rauha ja sen nimi on Yhdessä.



Lukion Unesco-lähettiläät opastivat  lukiolaisia tekemään yhteistaideteosta  kuviksen opintojaksoilla. Taide on vaikuttamisen ja vaikuttumisen väline.





 #unescokoulu

 #unescolahettilaat 

#yhdenvertaisuus

torstai 12. helmikuuta 2026

 Norssien webinaari kierrättämisestä

Suomen normaalikoulujen Unesco-lähettiläät kokoontuivat pohtimaan oman koulun kierrättämistä yhteiseen, innostavaan webinaariin 12.2. Paikalla oli lähettiläitä alakoulusta, yläkoulusta ja lukiosta. 



Lähettiläät olivat haastatelleet etukäteen koulujensa siistijää, ruokalan henkilökuntaa ja rehtoria aiheesta. Webinaarin lopuksi hajaannuttiin keskustelemaan aiheesta luokka-asteittain. Oppijat toivat esiin monipuolisia, toimivia ideoita kierrätysinnon lisäämiseen ja kierrätyksen näkyvyyden ylläpitämiseen ja nostamiseen.




sunnuntai 7. joulukuuta 2025

Kansainvälisyyspäivät Seinäjoella 6.-7.11.2025

Tampereen yliopiston normaalikoulun UNESCO-lähettiläät Siiri Aatamila ja Laura Kompus pääsivät osallistumaan kielten opettaja Tanja Tuuna-Kyllösen kanssa Seinäjoen kansainvälisyyspäiville 6.-7.11. Tapahtumassa keskusteltiin monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden tärkeydestä erityisesti koulutuksessa sekä siitä, miten eri maiden välistä vuorovaikutusta voitaisiin kehittää. Ohjelmassa oli keynote-puheenvuoroja ja erilaisia työpajoja, joista yhden toteutukseen osallistui nuoria ja opettajia PAX-verkostosta.


Tämän lisäksi nuoret pääsivät osallistumaan Seinäjoen kaupungin vastaanotolle Alvar Aallon suunnittelemalla kaupungintalolla.

      














maanantai 10. marraskuuta 2025

Tampereen norssin kampusralli 10.10.

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa vietettiin pe 10.10. 90 minuutin kampusrallia. Unesco-lähettiläät, tutorit, opiskelijakunnan hallituksen edustajat ja yhteiskunnallisten aineiden opetusharjoittelija Venla Laine pitivät tietoon, taiteeseen, liikkumiseen, YK:n päiviin ja agenda2030:een liittyviä työpisteitä ympäri lukion kampusta.

Lukiolaiset oli jaettu etukäteen  1-4 vuosikurssit sekoittaen. Yhdessä ryhmässä oli noin 15 opiskelijaa. Joillain työpisteillä työskenneltiin vielä pienempiin kokoonpanoihin jakautuneita  4-5 opiskelijan pienryhmissä. Lukiolaiset kokeilivat mm. viittoa nimensä aakkosviittomin, tutustuivat viittomakielen verkkosanakirja Suviin, kirjoittivat runoja ja tekivät taideteoksia luonnonmateriaaleista aiheesta rauha, pelasivat Kahootia ja Aliasta YK:n päivistä ja agenda 2030:sta. Hyvä taitavat, innostavat, luovat työpisteiden pitäjät ja pisteillä kavijät!:-)