lauantai 20. maaliskuuta 2021

Maailma vuonna 2050 - Mitä tarvitaan hyvään elämään?


PAX-verkoston koulut järjestivät 19.3. koulujen yhteisen keskustelutilaisuuden, jossa nuoret pohtivat yhteisesti maailman tilaa vuonna 2050 ja mitä tarvitaan hyvään elämään. 


Suurimmalla osalla nuorista on vahva usko siihen, että elämä vuonna 2050 on parempaa kuin elämä nyt. Osa uskoo, että elämä on aika lailla samanlaista kuin nykyäänkin. Osa nuorista on kuitenkin huolissaan tulevaisuudesta ja uskoo elämän muuttuvan huonompaan suuntaan vuoteen 2050 mennessä. Osa uskoo, että maapallo saattaa olla jopa täysin tuhoutunut vuonna 2050. 


Nuoret toivovat eniten muutosta ympäristöasioihin sekä yhdenvertaisuuteen. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden osalta nuoret ovat aika varmoja siitä, että nämä asiat tulevat olemaan paremmin tulevaisuudessa, koska nämä asiat ovat olleet hyvin esillä viime aikoina ja siksi niissä tullaan menemään eteenpäin. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Black Lives Matter ja Greta Thunberg.













Yhteinen maapallo, yhteinen tulevaisuus, yhteiset tavoitteet


Perhe, läheiset ja ystävät ovat tärkein asia, jonka toivotaan säilyvän elämässä vuoteen 2050 saakka. Nuoret uskovat, että terveys ja hyvinvointi tulevat paranemaan vuoteen 2050 mennessä, mutta nostivat esille että edelleen vuonna 2050 saattaa olla maailmassa nälänhätää ja köyhyyttä tietyssä määrin. Sotia on nyt ja niitä tulee nuorten mukaan todennäköisesti olemaan maailmassa myös vuonna 2050. Valtiot ja kansanryhmät ajavat omia etujaan, mikä johtaa ristiriitoihin muiden valtioiden tai kansojen kanssa. 


Korona saattaa nuorten mukaan kadota maailmasta täysin, tai ainakaan siitä ei ole tulevaisuudessa samalla tavalla haittaa kuin tällä hetkellä. Ihmiskunta ei tule unohtamaan koronaa, vaan tulee oppimaan siitä. Ihminen oppii varovaisemmaksi ja muuttaa toimintatapojaan. Toisaalta ihminen unohtaa nopeasti ja saattaa olla, että kun tilanne helpottuu ihmiset unohtavat ja palaavat vanhaan, totuttuun tapaan toimia. Maailmassa saattaa tulla tulevaisuudessa vastaan uusia tauteja tai joitakin muita suurempia kriisejä. 














Muuttuva työelämä


Nuoret uskovat työelämän kehittyvän kestävämmäksi vuosien kuluessa. Teknologia tulee nuorten mukaan kehittymään ja teknologia tulee vaikuttamaan työelämään. Toimistotyö tulee lisääntymään ja robotit tulevat tekemään suuren osan fyysisestä työstä. Robotit eivät kuitenkaan milloinkaan pysty täysin korvaamaan ihmistä, robotti ei kykene tuntemaan samalla tavoin kuin ihminen. Nuorista ajatus lääkärikäynnistä, jossa robotti tekee toimenpiteen hoitajan tai lääkärin sijaan, tuntuu vieraalta. Teknologian kehittymisellä on myös huonot puolensa, sitä voidaan käyttää myös tavalla, joka on haitallista ihmiselle. 













Nuoret kokevat, että viime aikoina kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Tuntuu, että muut tärkeämmät asiat ajavat tällä hetkellä ohi eikä edistystä tapahdu toivottavalla tavalla. Nuorilla riittää silti uskoa siihen, että asioihin voidaan vaikuttaa ja vihreät arvot tulevat näkymään päätöksenteossa ja kehityksessä tulevaisuudessa. 














Osa nuorista kuitenkin näkee, että asiat saattavat myös olla vuonna 2050 nykyistä huonommin. Maapallo voisi täysin tuhoutua. Osa nuorista kokee, että heidän ollessaan pieniä asiat olivat paremmin. Synkät ennusteet ja uhkakuvat maapallon tulevaisuudesta saattavatkin aiheuttaa nuorissa ahdistusta. On tärkeä muistaa, että ennusteiden kuvat ja käyrät kertovat siitä, mikä tilanne tulee olemaan jos jatkamme samaan malliin elämistä ja kuluttamista. Jos taas teemme tarvittavia muutoksia, voivat ennusteet osoittautua vääriksi. Jokainen meistä voi vaikuttaa tulevaisuuteen. 












Jokaisen teoilla ja valinnoilla on merkitystä


Vaikuttamisen keinoja on useita. Jokainen voi vaikuttaa asioihin tekemällä omassa arjessaan kestäviä valintoja sekä osallistumalla yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tehokkaimmaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttamisen keinoksi nuoret nimesivät koulutuksen ja kasvatuksen. 













Nuorissa on tulevaisuus


Raha ratkaisee, mutta nuorilla on vahva usko siihen, että ihmiset ovat fiksuja ja osaavat sijoittaa kestävällä tavalla. Tämä vaatii vahvaa yhteistä tahtotilaa ja asianmukaista päätöksentekoa. Näitä tulevaisuuden päätöksiä ovatkin tekemässä nykyiset, keskusteluun osallistuvat nuoret ja muut heidän ikätoverinsa. Omassa arjessa hyvä elämä saavutetaan välittämällä ja  huolehtimalla itsestään, muista ihmisistä sekä luonnosta. Hyvä elämä saavutetaan uskomalla itseensä ja omaan panokseen. Olemalla empaattinen ja suvaitsevainen muita kohtaan, tekemällä ja tavoittelemalla itselle tärkeitä asioita luovuttamatta, pystymme lisäämään onnellisuutta ja hyvinvointia elämäämme. 


Lue keskustelun Padlet-seinältä nuorten näkemyksiä siitä, millä tavoin jokainen voi itse vaikuttaa tulevaisuuteen!












Lämmin kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille!









perjantai 19. maaliskuuta 2021

Mikä ihmeen PAX?

Hei ja tervetuloa sinulle, hyvä lukijamme! 

Olet tullut PAX-verkoston blogisivuille ja luet juuri nyt sen ensimmäistä postausta. Hienoa, että olet täällä! Se on nimittäin yksi uuden verkostomme keskeisimmistä tavoitteista: tavoittaa mahdollisimman monta ihmistä ja kertoa toiminnastamme.

Olisi näin alkuun varmaankin tärkeää kertoa sinulle PAXista. Se on viiden Unesco-koulun vuonna 2020 muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on tehdä yhteistyötä ja jakaa hyviä käytänteitä sekä tietoa myös muille oppilaitoksille, niin omalla lähialueellamme kuin muuallakin Suomessa. Me viisi koulua toimimme Porissa, Tampereella ja Orivedellä, ja se näkyy myös verkostomme nimessä:


P - Pori & Pirkanmaa

A - Allianssi

X - Verkostoituminen ja yhteistyö koulujen välillä


PAX on myös latinaa, ja tarkoittaa rauhaa. Se on yksi YK:n kestävän kehityksen ohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteesta, jotka ohjaavat myös meidän Unesco-koulujemme toimintaa ympäri maailmaa. Sen ja muut Agenda 2030 -tavoitteet löydät tarkemmin klikkaamalla tästä.

PAX-verkostomme aloittelee toimintaansa nyt lukuvuonna 2020-2021 OPH:n myöntämän erityisavustuksen turvin. Tavoitteenamme on kehittää yhteistyötämme ja jakaa osaamistamme muiden koulujen kesken. Erityisiä kiinnostuksen kohteitamme ja toimintamme kärkiä ovat demokratiakasvatus, rakentavan vuorovaikutuksen keinot väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyssä sekä kulttuuri- ja maailmanperintökohteisiin tutustuminen ja niistä oppiminen. 

Blogiamme seuraamalla pääset tutustumaan meihin ja toimintaamme. Jos haluat kysyä meistä lisää tai meiltä jotain, löydät yhteystietomme koulujemme kotisivuilta joille pääset oikealta sivustalta löytyvistä linkeistä. Koulujen Unesco/PAX-toiminnasta vastaavia ovat

Laura Penninkilampi (Kuninkaanhaan koulu, PAX-hankekoordinaattori)

Saija Santavirta (Kuninkaanhaan koulu)

Gloria Romlin (Björneborgs Svenska Samskolan)

Jenni Decancia (Oriveden lukio)

Mirka Mäkinen (Oriveden yhteiskoulu)

Minna Törrönen (Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio)

Tiina Aikoma (Tampereen yliopiston normaalikoulu)

Jaana Inki (Tampereen yliopiston normaalikoulu, alakoulu)

Mia Koivuniemi (Rauman normaalikoulu)

Heli Valkama (Varalan urheiluopisto)


Kiitos kun kävit, tule toistekin!