torstai 28. elokuuta 2025

Unesco-lähettien opintoretki Valkeakoskelle 27.8.

 

Lukion historian opiskelijat, yläkoulun ja lukion Unesco-lähetit vierailivat elokuussa 2025 Rapolan linnavuorella. Aloitimme opaskierroksen Voipaalan taidekeskuksen edestä. Voipaala mainitaan 1300-luvun kirjallisissa lähteissä. Saimme kuulla, että Voipaala tulee kantasanasta voimakas, vahva tai kykenevä.

Rapola eli Rapalum mainitaan ensimmäisen kerran 1340 paavi Benedictus 12. lähettämässä pannauhkauskirjeessä, jossa hän uhkasi 25 talonpoikaa kirkonkirouksella, jos he eivät maksa pian kirkollisveroaan. Tämän kirjeen jäljennöksen näimme Voipaalan taidekeskuksen seinällä.



Rapolan linnavuori kuului 1700-1800-luvuilla Sääksmäestä, Janakkalasta ja Hattulasta muodostuneeseen suurpitäjään, joka ulottui 220km laajuuteen jopa Somerolle ja Keuruulle asti. Linnavuoria on Hämeessä 19 ja Suomessa noin 100. Rapolan linnavuori on Pohjoismaisen suurin linnavuori ja siellä on jäänteitä rautakaudesta. Rautakausi oli Suomessa noin 700-1200-luvulla. Kuulimme monitieteisen opastuksen linnavuoresta mm. jääkauden vaikutuksista linnavuoreen, sieltä tehdyistä arkeologisista löydöistä (kalmistot, kuppikivet, esineet), muinaisista uskomuksista ja alueen kasvillisuudesta. Kävelimme arviolta 1200-1400 vuotta vanhaa polkua ylös linnavuorta.



Rapolan linnavuorta ympäröi oja ja sieltä on kauniit näkymät Vanajavedelle. Rautakaudella sieltä on voinut tarkkailla vesistön liikennettä ja mahdollisia vihollisia, koska rinteiden puut oli kaadettu polttopuiksi ja rakennusmateriaaliksi. Linnavuorella ei asuttu pysyvästi, mutta sinne voitiin viedä turvaan arvotavaroita, ihmisiä ja karjaa. Linnavuorta on voitu puolustaa niin, että sen ympärillä on seisonut ihmisiä 10 metrin välein piirissä. Linnavuorella on keitetty kiehuvaa vettä, jota on voitu heittää vihollisten päälle heidän karkottamiseksi. Linnavuorelta voitiin lähettää lähellä asuville viesti savumerkeillä. Palavat kuusenoksat saavat aikaan savun, joka näkyy Hattulaan asti.

Rapolan linnavuorella on runsaasti kasvillisuutta keväällä ja kesällä esim. kelta- ja valkovuokkoja, pystykiurunkannuksia, ketoneilikoita, mäkikuismaa, pähkinäpensaita, metsälehmuksia ja – vaahteroita sekä 1850-luvulta olevaa ikikuusikkoa eli aarnimetsää. Kuulimme, että harjun kalkkipitoinen maa on hyväksi kasveille. Siellä kasvaa jopa myrkyllistä hullunkaalia, jonka siemeniä kylän näkijät ovat syöneet näkyjä nähdäkseen.

Opas kertoi, että 1700-luvulla susien lukumäärä kasvoi ja Sääksmäen pitäjään tehtiin susille ansoja, sudenkuoppia. Tällainen kuoppa löytyy edelleen Rapolan linnavuorelta. Linnavuoren vieressä oleva Vanajavesi mahdollisti ihmisten liikkumisen turkiskauppojen perässä sekä maanviljelyn.

Linnavuorella on viiden hehtaarin harjuhauta eli jääkauden muovaama suppa. Harjuhaudasta on löydetty uhrikiviä ja hautakalmisto. Kuolleille ja muille hengille on viety uhrilahjoja marjoja, ternimaitoa, viljaa ja kiviä. Ruoaksi kelpaava on usein tarjottu tuonpuoleiseen isompaan kiveen koverretuista kupin muotoisista reiístä. Tällaiset kivet ovat nimeltään kuppikiviä. Reikiin kerääntyneen sadeveden on uskottu olevan parantavaa, sitä on saatettu sivellä iholle paranemisen tai ikuisen nuoruuden toivossa. Alueelta on löydetty myös rautakautinen miekka, hevosen kuolaimet, koruja, kupurasoljet.



Voipaalan alueella on asunut ja viettänyt aikaansa monia kuuluisuuksia. Entinen Suomen presidentti Pehr Evind Svinhuvud syntyi Rapolan kartanolla 1861. Hänen isänsä kuoli melko pian syntymän jälkeen. Svinhuvudin perhe asui kartanossa muutaman vuoden ja muutti pois. Kansallisromantiikan aikana 1800-luvulla kirjailija Eino Leino, säveltäjä Jean Sibelius, kuvanveistäjä Emil Wikström ja kuvataiteilija Akseli Gallen-Kallela vierailivat kesäisin Rapolan kartanolla ja inspiroituivat sen maisemista. Emil Wikström perusti oman ateljeen Visavuoreen Vanajaveden äärelle, samoin Akseli Gallen-Kallela, mutta hän totesi tonttinsa olevan liian lähellä muita ihmisiä, koska hän saattoi välillä kuulla lehmänkellon kalkatuksen. Gallen-Kallela rakensi siksi uuden ateljeen kauemmas Ruovedelle. Sibelius kalasti ja vieraili isovanhempiensa luona Vanajavedellä. Hänellä kerrotaan olleen koululaisena usein haavi mukana ja seuduin komein hyönteiskokoelma. Kerran sorsastuksessa hän upposi mutaiseen veteen ja meinasi hukkua. Naapuri pelasti hänet ja totesi vuosia myöhemmin: ” Sinfoniat meinasivat upota järveen.” Sibeliuksen ja hänen sisartensa kerrotaan soittaneen veneessä pianoa, viulua ja selloa. Sibelius taisi saada inspiraatiota Vanajaveden ja Hämeen luonnonäänistä esim. joutsenista ja kurjista sinfonioihinsa.

Voipaalan taidekeskuksessa ihailimme nykytaidetta ja luimme Voipaalan kartanon historiasta. Pihassa tutustuimme barokkipuutarhaan. Rapolan linnavuori ja Voipaalan taidekeskus ovat käymisen arvoisia paikkoja.


Lounastimme Visavuoressa ja saimme mahamme täyteen lohikeittoa sekä vastaleivottua saaristolaisleipää ja focacciaa. Kylläisinä kuulimme mielenkiintoisen opastuksen kuvanveistäjä Emil Wikströmin elämästä ja ateljeesta. Wikström syntyi köyhään perheeseen, mutta sai rahalliseksi tukijakseen, mesenaatikseen Serlachiuksen. Wikström opiskeli Ateneumissa ja Pariisissa.  Tutustuimme hänen upeaan kansallisromanttiseen ateljeekotiinsa, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912. Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin suomalaisuusaatteen innoittamana. Ateljeessa oli nähtävillä tähtitorni, ensimmäinen Suomessa käytössä ollut perämoottori ja jääkaappi. Siellä oli myös paljon patsaita, veistämiseen liittyviä työkaluja ja tuoli, jolla mm. Marsalkka Mannerheim on istunut kuvanveistäjän mallina. Koimme ylevyyttä ja historian havinaa kokeillessamme istua vuorotellen samalla tuolilla.






Kari- paviljongissa tutustuimme Eemil Wikströmin lapsenlapsen Kari Suomalainen yhteiskuntakriittisiin, kantaa ottaviin sarjakuviin, jotka olivat yhä yllättävän ajankohtaisia. Alakerrassa saimme nauttia Hannu Palosuon taiteesta.





Reissun päätteeksi yläkoulaiset ja lukiolaiset suunnittelivat tulevaa Unesco-toimintaa ja lukuvuotta. Luvassa on mm. lukutaitopäivä ja Euroopan kielten munkkikahvio. Reissumme oli monipuolinen, opettavainen ja hyvin antoisa. Alla näet retkemme ohjelman, jos innostut lähtemään samoille seuduille. Suosittelemme lämpimästi näitä kaikkia matkakohteita!

27.8. Retki Valkeakoskelle klo 8.25-15.15

    Klo 8.30 Lähtö bussilla

    Klo 9.15- 10.45 Opastus Rapolan linnavuorella

    Klo 10.45-11.30 Tutustuminen Voipaalan taidetilaan

    Klo 11.30 Bussilla Visavuoreen

    Klo 11.45-12.30 Lounas Visavuori

        Klo 12.30- 14.00 Opastus Visavuoressa Emil Wikströmin ateljeessa ja tutustuminen Kari                           Suomalaisen sarjakuviin Kari-paviljongissa

    klo 14-14.45  yhteisen Unesco-toiminnan suunnittelua vuodelle

    klo 14.45 Lähtö bussilla kohti koulua

    Klo 15.15 Takaisin koululla