Lukion historian opiskelijat, yläkoulun ja lukion
Unesco-lähetit vierailivat elokuussa 2025 Rapolan linnavuorella. Aloitimme
opaskierroksen Voipaalan taidekeskuksen edestä. Voipaala mainitaan 1300-luvun
kirjallisissa lähteissä. Saimme kuulla, että Voipaala tulee kantasanasta
voimakas, vahva tai kykenevä.
Rapola eli Rapalum mainitaan ensimmäisen kerran 1340 paavi
Benedictus 12. lähettämässä pannauhkauskirjeessä, jossa hän uhkasi 25
talonpoikaa kirkonkirouksella, jos he eivät maksa pian kirkollisveroaan. Tämän
kirjeen jäljennöksen näimme Voipaalan taidekeskuksen seinällä.
Rapolan linnavuori kuului 1700-1800-luvuilla Sääksmäestä,
Janakkalasta ja Hattulasta muodostuneeseen suurpitäjään, joka ulottui 220km
laajuuteen jopa Somerolle ja Keuruulle asti. Linnavuoria on Hämeessä 19 ja
Suomessa noin 100. Rapolan linnavuori on Pohjoismaisen suurin linnavuori ja
siellä on jäänteitä rautakaudesta. Rautakausi oli Suomessa noin 700-1200-luvulla.
Kuulimme monitieteisen opastuksen linnavuoresta mm. jääkauden vaikutuksista
linnavuoreen, sieltä tehdyistä arkeologisista löydöistä (kalmistot, kuppikivet,
esineet), muinaisista uskomuksista ja alueen kasvillisuudesta. Kävelimme
arviolta 1200-1400 vuotta vanhaa polkua ylös linnavuorta.
Rapolan linnavuorta ympäröi oja ja sieltä on kauniit näkymät
Vanajavedelle. Rautakaudella sieltä on voinut tarkkailla vesistön liikennettä
ja mahdollisia vihollisia, koska rinteiden puut oli kaadettu polttopuiksi ja rakennusmateriaaliksi. Linnavuorella ei asuttu pysyvästi, mutta sinne
voitiin viedä turvaan arvotavaroita, ihmisiä ja karjaa. Linnavuorta on voitu
puolustaa niin, että sen ympärillä on seisonut ihmisiä 10 metrin välein
piirissä. Linnavuorella on keitetty kiehuvaa vettä, jota on voitu heittää
vihollisten päälle heidän karkottamiseksi. Linnavuorelta voitiin lähettää lähellä
asuville viesti savumerkeillä. Palavat kuusenoksat saavat aikaan savun, joka
näkyy Hattulaan asti.
Rapolan linnavuorella on runsaasti kasvillisuutta keväällä
ja kesällä esim. kelta- ja valkovuokkoja, pystykiurunkannuksia, ketoneilikoita,
mäkikuismaa, pähkinäpensaita, metsälehmuksia ja – vaahteroita sekä 1850-luvulta
olevaa ikikuusikkoa eli aarnimetsää. Kuulimme, että harjun kalkkipitoinen maa
on hyväksi kasveille. Siellä kasvaa jopa myrkyllistä hullunkaalia, jonka
siemeniä kylän näkijät ovat syöneet näkyjä nähdäkseen.
Opas kertoi, että 1700-luvulla susien lukumäärä kasvoi ja
Sääksmäen pitäjään tehtiin susille ansoja, sudenkuoppia. Tällainen kuoppa
löytyy edelleen Rapolan linnavuorelta. Linnavuoren vieressä oleva Vanajavesi
mahdollisti ihmisten liikkumisen turkiskauppojen perässä sekä maanviljelyn.
Linnavuorella on viiden hehtaarin harjuhauta eli jääkauden
muovaama suppa. Harjuhaudasta on löydetty uhrikiviä ja hautakalmisto.
Kuolleille ja muille hengille on viety uhrilahjoja marjoja, ternimaitoa, viljaa
ja kiviä. Ruoaksi kelpaava on usein tarjottu tuonpuoleiseen isompaan kiveen
koverretuista kupin muotoisista reiístä. Tällaiset kivet ovat nimeltään
kuppikiviä. Reikiin kerääntyneen sadeveden on uskottu olevan parantavaa, sitä
on saatettu sivellä iholle paranemisen tai ikuisen nuoruuden toivossa. Alueelta
on löydetty myös rautakautinen miekka, hevosen kuolaimet, koruja, kupurasoljet.
Voipaalan alueella on asunut ja viettänyt aikaansa monia
kuuluisuuksia. Entinen Suomen presidentti Pehr Evind Svinhuvud syntyi Rapolan
kartanolla 1861. Hänen isänsä kuoli melko pian syntymän jälkeen. Svinhuvudin
perhe asui kartanossa muutaman vuoden ja muutti pois. Kansallisromantiikan
aikana 1800-luvulla kirjailija Eino Leino, säveltäjä Jean Sibelius, kuvanveistäjä
Emil Wikström ja kuvataiteilija Akseli Gallen-Kallela vierailivat kesäisin
Rapolan kartanolla ja inspiroituivat sen maisemista. Emil Wikström perusti oman
ateljeen Visavuoreen Vanajaveden äärelle, samoin Akseli Gallen-Kallela, mutta
hän totesi tonttinsa olevan liian lähellä muita ihmisiä, koska hän saattoi
välillä kuulla lehmänkellon kalkatuksen. Gallen-Kallela rakensi siksi uuden
ateljeen kauemmas Ruovedelle. Sibelius kalasti ja vieraili isovanhempiensa
luona Vanajavedellä. Hänellä kerrotaan olleen koululaisena usein haavi mukana
ja seuduin komein hyönteiskokoelma. Kerran sorsastuksessa hän upposi mutaiseen
veteen ja meinasi hukkua. Naapuri pelasti hänet ja totesi vuosia myöhemmin: ”
Sinfoniat meinasivat upota järveen.” Sibeliuksen ja hänen sisartensa kerrotaan
soittaneen veneessä pianoa, viulua ja selloa. Sibelius taisi saada
inspiraatiota Vanajaveden ja Hämeen luonnonäänistä esim. joutsenista ja
kurjista sinfonioihinsa.
Voipaalan taidekeskuksessa ihailimme nykytaidetta ja luimme
Voipaalan kartanon historiasta. Pihassa tutustuimme barokkipuutarhaan. Rapolan
linnavuori ja Voipaalan taidekeskus ovat käymisen arvoisia paikkoja.
Lounastimme Visavuoressa ja saimme mahamme täyteen
lohikeittoa sekä vastaleivottua saaristolaisleipää ja focacciaa. Kylläisinä kuulimme
mielenkiintoisen opastuksen kuvanveistäjä Emil Wikströmin elämästä ja
ateljeesta. Wikström syntyi köyhään perheeseen, mutta sai rahalliseksi
tukijakseen, mesenaatikseen Serlachiuksen. Wikström opiskeli Ateneumissa ja
Pariisissa. Tutustuimme hänen upeaan kansallisromanttiseen ateljeekotiinsa,
jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912.
Visavuori oli ensimmäinen ns. erämaa-ateljee, joka Suomessa rakennettiin
suomalaisuusaatteen innoittamana. Ateljeessa oli nähtävillä tähtitorni,
ensimmäinen Suomessa käytössä ollut perämoottori ja jääkaappi. Siellä oli myös
paljon patsaita, veistämiseen liittyviä työkaluja ja tuoli, jolla mm. Marsalkka
Mannerheim on istunut kuvanveistäjän mallina. Koimme ylevyyttä ja historian
havinaa kokeillessamme istua vuorotellen samalla tuolilla.
Kari- paviljongissa tutustuimme Eemil Wikströmin lapsenlapsen
Kari Suomalainen yhteiskuntakriittisiin, kantaa ottaviin sarjakuviin, jotka
olivat yhä yllättävän ajankohtaisia. Alakerrassa saimme nauttia Hannu Palosuon
taiteesta.
Reissun päätteeksi yläkoulaiset ja lukiolaiset suunnittelivat tulevaa Unesco-toimintaa ja lukuvuotta. Luvassa on mm. lukutaitopäivä ja Euroopan kielten munkkikahvio. Reissumme oli monipuolinen, opettavainen ja hyvin antoisa. Alla näet retkemme ohjelman, jos innostut lähtemään samoille seuduille. Suosittelemme lämpimästi näitä kaikkia matkakohteita!
27.8. Retki Valkeakoskelle klo 8.25-15.15
Klo 8.30 Lähtö bussilla
Klo 9.15- 10.45 Opastus Rapolan linnavuorella
Klo 10.45-11.30 Tutustuminen Voipaalan taidetilaan
Klo 11.30 Bussilla Visavuoreen
Klo 11.45-12.30 Lounas Visavuori
Klo 12.30- 14.00 Opastus Visavuoressa Emil Wikströmin
ateljeessa ja tutustuminen Kari Suomalaisen sarjakuviin Kari-paviljongissa
klo 14-14.45 yhteisen Unesco-toiminnan
suunnittelua vuodelle
klo 14.45 Lähtö bussilla kohti koulua
Klo 15.15 Takaisin koululla
