Barnrättsveckan 2021, "Jag betyder, Du betyder"

 "Ett av barnens många rättigheter är rättigheten att ha ett namn. Enligt FN:s konvention om barnets rättigheter paragraf sju har barnet rätt till ett eget namn. Inom religionsundervisningen har vi på årskurs tre bekantat oss med olika bibliska personer. Dessa personer har ofta ett namn med en unik betydelse. Inspirerade av detta har även vi alla på årskurs tre velat ta reda på vad våra namn betyder. Vi har även funderat på ifall vi på något sätt kan identifiera oss själva med dessa betydelser samt hurdan inverkan vårt namn har på vår identitet. Därutöver har vi målat bilder på hur vi tolkar våra namns betydelse."

Inför barnrättsveckan funderades även ut en gemensam samsyn i årskurserna hur bearbeta bemötande. I högstadiet och gymnasiet, startades en kampanj om att sprida 100 goda gärningar, under 100 dagar. Dessa gärningar dokumenteras för varje elev i underlag som finns i digital form i classroom.

Målet är att få en välmående uppåtgående spiral, där vi sprider godhet omkring oss och syftet är
att öka välmående hos dig och mig och vår omgivning.

 

Varje elev på högstadiet och gymnasiet, har även möjlighet att införskaffa 2,50 euro till välgörenhet genom att utföra dessa goda gärningar. Bakom donationen finns SkiB, Svenska kulturfonden i Björneborg.

 

På lågstadiet och eftisverksamheten introducerades till följd av tankesmedjan ”BSS Kindness ninjas” för att sprida det goda.

Lågstadieelevernas första ninja-uppdrag var att öppna lådan och fixa julgran tillsammans. Dekorationer som barnen skapar själva och vill skänka/låna kommer att finnas med. Åk 1 har startat en hjärt-samling med alla goda gärningar...

100 goda gärningar, under 100 dagar avslutas 2 mars med en sammanställning av summan vi tillsammans på högstadiet och gymnasiet kunnat samla ihop till välgörenhet. En översikt görs redan 14 februari i samband med vändagsfirandet.

För att hjälpa och stödja eleverna att sprida det goda, har även julkalender startat i vissa klasser, där uppdrag/god gärning framförs för var dag, under 24 dagar fram till jul.

 

Vi förväntar oss en gedigen bearbetning av social hållbarhet i skolan till följd av spridandet av det goda omkring oss eftersom, jag, du och vår omgivning har betydelse!

 

Höstutflykt till Raumo

Årskurs sju åkte den 1.10.2021 på en eftermiddagsutflykt till Gamla stan i Raumo som är med på

Unescos lista över världsarv.

Gamla Raumo togs med på Unescos världsarvslista år 1991 och det är en gammal trästad med

historiska byggnader och medelålders gator och det är tillika ett urbant samhälle med butiker och

bostäder.

Vår guide mötte oss vid Heliga korsets kyrka. Hon hade planerat en 1,5 timmes guidad rundtur på

svenska i Raumo Gamla stan samt ett besök i kyrkan som allra först. Vi fick en karta över Gamla

Raumo och från kyrkan började vår rundtur där vi fick höra Gamla Stans historia och se på de olika

byggnaderna och gatorna.

Utflykten var intressant och vi hade en trevlig eftermiddag i strålande vackert höstväder.

Vi kan varmt rekommendera ett besök i detta Unesco världsarvsmål.

-Åk 7 & klassföreståndarna-

Heliga Korsets kyrka med de fantastiska takmålningarna inuti.
Målningarna är ursprungliga, daterade till 1500-talet.

Kirsti -en sjömans hem, ett hembygdsmuseum i Gamla Raumo som föreställer boendet i Gamla Raumo från slutet på 1800-talet till 1970-talet. Hela Raumo stad såg i början på 1800-talet ut som Kirsti. Kirstis huvudbyggnad från 1700-talet är en av Gamla Raumos äldsta byggnader.

Då man promenerar runt i Raumo Gamla stan ser man i flera fönster porslinshundar som antingen tittar ut från fönstret eller in i rummet. Sjöfarten var viktig för raumoborna och sjömännen hade ofta dessa porslinshundar som souvenirer då de kom hem. Sjömansfruarna började hålla porslinshundarna i fönstren för att berätta om husbonden var hemma (hunden tittar inåt) eller till sjöss (hunden tittar utåt).

Hela skolan läser!

 

Den 8.9 kl. 9.00 deltog Björneborgs svenska samskola, från dagis till gymnasiets abiturienter, i FN´s Read Hour för att uppmärksamma internationella läskunnighetsdagen. Vi läste individuellt, med varandra och för varandra. Fokus var på läsandet!

 

 K 9 i Björneborgs svenska samskola, avslutade sin sista termin på grundskolan med att spela Escape-room som handlade om målen i Agenda 2030. Detta var ett avslutande moment av deras stora projektarbete som de arbetade med under hösten och våren, 2020–2021 om mänskliga rättigheter och hållbar utveckling.

Agenda 2030 -kaupunkisuunnistus Porissa

Kuninkaanhaan koulussa toteutettiin toukokuun 2021 viimeisinä kouluviikkoina Agenda 2030-teemainen kaupunkisuunnistus. Koronarajoitusten vuoksi kaikki koulun yhteiset teemapäivät ja tapahtumat jouduttiin perumaan, ja viimeisille viikoille kaivattiin jotain, mitä kaikki oppilaat voisivat tehdä kokoamatta kuitenkaan suuria joukkoja samoihin tiloihin. Niinpä Unesco-tiimimme päätti laatia Seppo-alustaa hyödyntäen kaupunkisuunnistuksen, joka pystyttäisiin toteuttamaan ulkona ja porrastetusti turvallisuusohjeita noudattaen.

Valitsimme rasteille erityyppisiä tehtäviä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alta. Meillä oli esimerkiksi vastuullisen kuluttamisen rasti, jossa pelaajien täytyin selvittää, mitä kaikkia välineitä (esimerkiksi retkeilyyn ja liikuntaan) Porin kirjastosta voi lainata sen sijaan, että joutuisi ostamaan ne kaupasta. Pelaajat selvittivät myös, mihin kaikkialle Porissa voi viedä kierrätettävää tavaraa ja vaatteita.

Ihmisarvoisen työn ja talouskasvun rastilla pelaajien täytyi pohtia, miten ihmisoikeudet toteutuvat työelämässä ja kehitellä iskulause mielenosoitukseen, jossa vaadittiin tasa-arvoa työmarkkinoille. Hyvän koulutuksen rastilla pelaajat tutustuivat intialaisesta koulusta kertovaan videoon, ja pohtivat sen jälkeen suomalaisen ja intialaisen koulun yhtäläisyyksiä sekä koulutuksen avoimuutta, tasa-arvoa ja laatua.

Going to school in the Lake 

Kaupunkisuunnistuksessa oli yhteensä yksitoista rastia, joissa aiheina oli edellä mainittujen lisäksi myös Unescon maailmanperintökohteet Suomessa, vedenalainen elämä, rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto sekä edullinen ja puhdas energia. Tehtävät vaihtelivat etuoikeuskävelystä (muokattu Planin materiaalista) aina Yyterin dyynien suojeluun ja aurinkoenergiasta sovittelutaitoihin. 

Kaupunkisuunnistus toteutettiin kahden viikon ajalla siten, että aineenopettajat tai luokanohjaajat varasivat omille ryhmilleen peliajan omien tuntiensa puitteissa. Itse suunnistukseen käytettiin yleisimmin yksi oppitunti (75min - 90min) aikaa, joka riitti hyvin jos oppilaat liikkuivat esimerkiksi polkupyörillä. Oppilasryhmät saivat kiertää rastit haluamassaan järjestyksessä - näin rasteille ei tullut ruuhkaa missään vaiheessa.

Agenda 2030-kaupunkisuunnistus on jaettu Seppo-alustan sisältökirjastoon muille käyttäjille kopioitavaksi ja muokattavaksi oman kaupungin/kunnan alueella pelattavaksi. Sen löytää sieltä hakusanalla Agenda 2030 Pori. Itse aiomme käyttää samaa peliä jatkossakin uusien oppilaidemme kanssa, ja toivomme että myös muut Porin koulut voisivat hyödyntää kaupunkisuunnistustamme sellaisenaan. Peli soveltuu parhaiten yläkouluikäisille, mutta uskoisimme että sitä voivat hyödyntää myös 5.- 6.luokkalaiset sekä toisen asteen opiskelijat.

 

Ilmastotekoja - MOK- viikko Tampereen yliopiston normaalikoulun 9.-luokkalaisilla

 

 Tampereen normaalikoulun monialaisessa oppimiskokonaisuudessa 9.-luokkalaiset pohtivat ilmastotekoja viikolla 8 eri oppiaineissa. Kielissä asiasta luettiin ja keskusteltiin englanniksi, ruotsiksi ja valinnaiskielissä ranskaksi ja saksaksi. Ihmissuhdekursilla pohdittiin ilmastotunteita, niiden ilmenemistä ja niiden merkitystä. Uskonnossa pohdittiin eri uskontojen ja katsomusten kuten humanismin näkemyksiä ihmisen ja luonnon suhteesta ja erilaisia perusteluja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle. Perjantaina 9.-luokkalaiset tekivät omia videoita aiheesta ilmastotekoja. Lopuksi videot katsottiin omissa luokissa. Oppilaat olivat motivoituneita työskentelemään yhdessä ja tuotokset olivat osuvia ja ajatuksia herättäviä.

Maailma vuonna 2050 - Mitä tarvitaan hyvään elämään?

PAX-verkoston koulut järjestivät 19.3. koulujen yhteisen keskustelutilaisuuden, jossa nuoret pohtivat yhteisesti maailman tilaa vuonna 2050 ja mitä tarvitaan hyvään elämään. 

Suurimmalla osalla nuorista on vahva usko siihen, että elämä vuonna 2050 on parempaa kuin elämä nyt. Osa uskoo, että elämä on aika lailla samanlaista kuin nykyäänkin. Osa nuorista on kuitenkin huolissaan tulevaisuudesta ja uskoo elämän muuttuvan huonompaan suuntaan vuoteen 2050 mennessä. Osa uskoo, että maapallo saattaa olla jopa täysin tuhoutunut vuonna 2050. 

Nuoret toivovat eniten muutosta ympäristöasioihin sekä yhdenvertaisuuteen. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden osalta nuoret ovat aika varmoja siitä, että nämä asiat tulevat olemaan paremmin tulevaisuudessa, koska nämä asiat ovat olleet hyvin esillä viime aikoina ja siksi niissä tullaan menemään eteenpäin. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Black Lives Matter ja Greta Thunberg.

Yhteinen maapallo, yhteinen tulevaisuus, yhteiset tavoitteet

Perhe, läheiset ja ystävät ovat tärkein asia, jonka toivotaan säilyvän elämässä vuoteen 2050 saakka. Nuoret uskovat, että terveys ja hyvinvointi tulevat paranemaan vuoteen 2050 mennessä, mutta nostivat esille että edelleen vuonna 2050 saattaa olla maailmassa nälänhätää ja köyhyyttä tietyssä määrin. Sotia on nyt ja niitä tulee nuorten mukaan todennäköisesti olemaan maailmassa myös vuonna 2050. Valtiot ja kansanryhmät ajavat omia etujaan, mikä johtaa ristiriitoihin muiden valtioiden tai kansojen kanssa. 

Korona saattaa nuorten mukaan kadota maailmasta täysin, tai ainakaan siitä ei ole tulevaisuudessa samalla tavalla haittaa kuin tällä hetkellä. Ihmiskunta ei tule unohtamaan koronaa, vaan tulee oppimaan siitä. Ihminen oppii varovaisemmaksi ja muuttaa toimintatapojaan. Toisaalta ihminen unohtaa nopeasti ja saattaa olla, että kun tilanne helpottuu ihmiset unohtavat ja palaavat vanhaan, totuttuun tapaan toimia. Maailmassa saattaa tulla tulevaisuudessa vastaan uusia tauteja tai joitakin muita suurempia kriisejä. 

Muuttuva työelämä

Nuoret uskovat työelämän kehittyvän kestävämmäksi vuosien kuluessa. Teknologia tulee nuorten mukaan kehittymään ja teknologia tulee vaikuttamaan työelämään. Toimistotyö tulee lisääntymään ja robotit tulevat tekemään suuren osan fyysisestä työstä. Robotit eivät kuitenkaan milloinkaan pysty täysin korvaamaan ihmistä, robotti ei kykene tuntemaan samalla tavoin kuin ihminen. Nuorista ajatus lääkärikäynnistä, jossa robotti tekee toimenpiteen hoitajan tai lääkärin sijaan, tuntuu vieraalta. Teknologian kehittymisellä on myös huonot puolensa, sitä voidaan käyttää myös tavalla, joka on haitallista ihmiselle. 

Nuoret kokevat, että viime aikoina kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Tuntuu, että muut tärkeämmät asiat ajavat tällä hetkellä ohi eikä edistystä tapahdu toivottavalla tavalla. Nuorilla riittää silti uskoa siihen, että asioihin voidaan vaikuttaa ja vihreät arvot tulevat näkymään päätöksenteossa ja kehityksessä tulevaisuudessa. 

Osa nuorista kuitenkin näkee, että asiat saattavat myös olla vuonna 2050 nykyistä huonommin. Maapallo voisi täysin tuhoutua. Osa nuorista kokee, että heidän ollessaan pieniä asiat olivat paremmin. Synkät ennusteet ja uhkakuvat maapallon tulevaisuudesta saattavatkin aiheuttaa nuorissa ahdistusta. On tärkeä muistaa, että ennusteiden kuvat ja käyrät kertovat siitä, mikä tilanne tulee olemaan jos jatkamme samaan malliin elämistä ja kuluttamista. Jos taas teemme tarvittavia muutoksia, voivat ennusteet osoittautua vääriksi. Jokainen meistä voi vaikuttaa tulevaisuuteen. 

Jokaisen teoilla ja valinnoilla on merkitystä

Vaikuttamisen keinoja on useita. Jokainen voi vaikuttaa asioihin tekemällä omassa arjessaan kestäviä valintoja sekä osallistumalla yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tehokkaimmaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttamisen keinoksi nuoret nimesivät koulutuksen ja kasvatuksen. 

Nuorissa on tulevaisuus

Raha ratkaisee, mutta nuorilla on vahva usko siihen, että ihmiset ovat fiksuja ja osaavat sijoittaa kestävällä tavalla. Tämä vaatii vahvaa yhteistä tahtotilaa ja asianmukaista päätöksentekoa. Näitä tulevaisuuden päätöksiä ovatkin tekemässä nykyiset, keskusteluun osallistuvat nuoret ja muut heidän ikätoverinsa. Omassa arjessa hyvä elämä saavutetaan välittämällä ja  huolehtimalla itsestään, muista ihmisistä sekä luonnosta. Hyvä elämä saavutetaan uskomalla itseensä ja omaan panokseen. Olemalla empaattinen ja suvaitsevainen muita kohtaan, tekemällä ja tavoittelemalla itselle tärkeitä asioita luovuttamatta, pystymme lisäämään onnellisuutta ja hyvinvointia elämäämme. 

Lue keskustelun Padlet-seinältä nuorten näkemyksiä siitä, millä tavoin jokainen voi itse vaikuttaa tulevaisuuteen!

Lämmin kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille!