OPH:n Unescopäivät pidettiin aurinkoisessa Helsingissä
opettajien ja oppijoiden kesken. Nuoret Unesco-lähetit ideoivat yhdessä Unesco-lähettilästoimintaa
ja kertoivat omista kokemuksistaan. Pääsimme verkostoitumaan, vaihtamaan
ideoita, kuulimme mielenkiintoisia puheenvuoroja ja teimme pienryhmissä
erilaisia innostavia tehtäviä.
Lydia Ruprecht, Unesco- Aspnet- verkoston kansainvälinen koordinaattori
esitteli Unescon arvoja ja toimintaa sekä uutta Unesco-toiminnan opasta.
Unesco-verkosto tarjoaa globaalin yhteistyöverkoston. Koulut jakavat ideoitaan
ja innostavat yksilöitä ja yhteisöjä toimimaan. Työskentelemme yhdessä rauhan,
ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen puolesta, kun ilmaston muutos, taudit,
epätasa-arvo uhkaavat yhdenvertaisuutta. Avainasemassa ovat rauhan ja
yhdenvertaisuuden taidot esim. kansalaisuus-, yhteistyö-, päätöksenteko-,
rauhaomainen konfliktin ratkaisu, analyyttisen ja kriittisen ajattelun taidot.
Vietämme ministeriön tukemaa sivistyksen teemavuotta. Hannu
L.T. Heikkinen, Koulutuksen tutkimuslaitokselta, Jyväskylän yliopistosta pohti
kanssamme sivistystä, viisautta ja digitalisaatiota. Hän on havainnut, että osaamiskieli
näkyy nykyisin yhä enemmän politiikassa, kouluissa ja suomalaisessa
kulttuurissa. Osaamiskieli tulee talouselämän puolelta. Uusi oppimisen kieli
peittää alleen koulutuksen perimmäiset kysymykset eli sen, mikä on koulutuksen
tarkoitus. Koulutuksen tarkoitus on antaa tietoja ja taitoja, joita tarvitsee
työelämässä ja kansalaisena. Koulutus sosiaalistaa eli kasvattaa yhteisöjen
arvoihin, normeihin ja käytäntöihin, joita yksilö voi myös kyseenalaistaa.
Kolmas koulutuksen tarkoitus on subjektifikaatio eli yksilö pohtii, miten
haluaa elää elämäänsä. Sivistys on siis tietämistä, tutkimista, uteliaisuutta,
maailman ihmettelyä, kunnioitusta ja ihailua. Sivistys on siveellisyyttä eli
hyviä tapoja ja tahtoa tehdä oikein. Sivistys on myös tietoa ja taitoa ja
muiden kanssa toimeen tulemista. Sivistynyt ihminen tietää, millaisten asioiden
puolesta on valmis taistelemaan elämänsä loppuun saakka. Sivistys on tahtoa
tulla aikuiseksi ja kykyä harkita, mikä on haluamisen arvoista. Sivistys on
elämän mittainen tehtävä. Se on elämä itse.
Heikkisen mukaan digitaalisaatiosta pitää olla huolissaan,
mutta asia ei ole mustavalkoinen. Tekoäly ja digitalisaatio ovat hyviä renkiä,
mutta huonoja isäntiä. Sosiaalisen median algoritmit palkitsevat ihmisen
taipumusta vahvistusharhaan ja ihmiset voivat luulla kaikkien olevan samaa
mieltä itsensä kanssa. Mitä enemmän työ
siirtyy automatisaation, robotisaation ja tekoälyistämisen myötä koneille ja
laitteille, sen suuremmaksi kasvaa kysymys elämän merkityksellisyydestä.
Koulutuksessa pitää Heikkisen mukaan kysyä, mitä on hyvä elämä.
Opiskelijat ja oppilaat tutustuivat toisiinsa ja pohtivat
yhdessä UNESCO-lähettilästoimintaa. He kertoivat nykyisestä toiminnastaan mm.
kulttuurikahvila, Euroopan kielten munkkikahvio, pyöräilypäivä, Itämeri-päivä
ja hyvinvointiviikko. He esittivät toiveita koulujen Unesco-toiminnalle ja
lähettitoiminnalle.
Aleksi Kalenius OKM:stä esitteli
koulutustason muutosta kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomi sijoittuu
kansainvälisissä koulutusvertailuissa entistä alemmalle. Opettajia tarvitaan sivistyksen
edistäjiksi ja ylläpitäjiksi. Unesco-toiminnan Suomen koordinaattori Jaakko
Lindfors esitteli UnescoAspnet- verkoston toimintaa valtakunnallisen
UNESCO-kyselyn tulosten avulla. Toiminta on monimuotoista ja aktiivista. Yhteistyötä
paikallisten ei- Unesco-koulujen kanssa voisi tehdä enemmän.
Teimme monipuolisia tehtäviä Sivistys
seikkailu- rastiradalla. Kokeilimme mm. yleistieto- ja yleissivistystietovisoja,
sivistyssana- aliasta, keskustelimme tulevaisuuden sivistyksestä ja
tarvittavista vahvuuksista, tekoälystä ja viheliäisistä ongelmista ja niiden
ratkaisemisesta sivistyksen avulla.
Perjantai 6.9.2024
Sivistyksellä toivoa ja toimijuutta
Paula Mattila, entinen opetusneuvos
avasi päivän esittelemällä Unesco-koulujen ja globaalisivistyksen historiaa.
Hän korosti empatian ja toivon merkitystä kouluissa ja muualla arjessa.
Lauri Tuomi, Kansanvalistusseuran säätiön
toimitusjohtaja esitteli suomalaisen koulun ja Unescon tärkeää sivistystehtävää
sekä monipuolista sivistyksen teemavuotta 2024 mm. tapahtumia järjestetään yli
200 ympäri Suomea ja Soppi -tiedekeskus kiertää Suomea. Teemavuoden suojelijana
toimivat Tarja Halonen ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi. Sivistys
liittyy kulttuurisen kestävyyden ja ekososiaalisen sivistyksen edistämiseen,
ihmisen ja luonnonyhteyteen sekä planetaarisiin kriiseihin sopeutumiseen. Olennaista
on tulevaisuusosaamisen ja kulttuurin uudistuminen, jotta nuoret voivat kokea
toivoa ja toimijuutta. Kulttuuri ja taide, esimerkiksi runous ja musiikki, ovat
tärkeitä sivistyksen välineitä. On myös hyvä muistaa, että UNESCO:n yksi
keskeisistä tehtävistä on tieteen tukeminen. Tiede on sivistyksen perusta. Elinikäinen
oppiminen yhdistyy vahvasti sivistykseen ja on yksi ihmisen perusoikeuksista. Koulun
sivistystyön pilarit ja tukipylväät. Digitalisaation mahdollisuudet ja myötätunto
tukevat sivistystä (katso valokuva).
Hankkeiden kuulumisia
Rovaniemen lyseon lukiolta kerrottiin Polaris- verkoston seuraajasta
Pohjoinen lumipallo- efekti- hankkeista peruskoululle ja lukioon. Hankkeessa on
esimerkiksi kehitetty UNESCO- toimintaa kouluilla sekä pidetty useita yhteisiä työpaja-painotteisia
leirejä sekä tehty podcasteja.
Itämeri- verkostossa on pidetty verkostotapaamisten ja
nuorten kokousten lisäksi jäsenet järjestävät vuorotellen yhteistä toimintaa koko
verkostolle, kuten tiedeleiriä, seminaaria, pajapäivää ja retkiä. Verkosto on
mukana eTwinning- yhteistyöprojektissa sekä lukioiden Nordplus junior
–hankkeessa.
Normaalikouluissa edistetään UNESCO-lähettiläs- toimintaa,
yhteistyötä Kenian kanssa ja toisten kokemuksista oppimista. Hyviä käytännössä
testattuja materiaaleja on kerätty eNorssin sivustolle. Uudellamaalla on
pidetty esimerkiksi yhteinen nuorten ideoima teemaviikko sekä erilaisia
vierailuita.
Pirkanmaan ja Satakunnan yhteisessä PAX- verkostossa on esimerkiksi
kehitetty vuosikello ja blogi, pidetty yhteisiä lähettilästapaamisia sekä nyt
suunnitellaan yhteistä leiriä keväälle 2025. Keski-Suomessa Jyväskylän seudulla
on vietetty runsaasti yhteisiä tapaamisia, erilaisia teemapäiviä ja –viikkoja sekä
kehitetty lähettilästoimintaa.
Yhtenä merkittävä hankkeena on ollut lähettiläs- toiminnan
käynnistäminen. UNESCO-lähettiläät kertoivat kokemuksistaan viime lukuvuoden
ajalta lähettilästoiminnasta. Heille tärkeintä on ollut verkostoituminen ja
uusien samanhenkisten nuorten tapaaminen sekä oman koulun tapahtumien
järjestäminen.
Sirpa Pietikäinen - Mitä on ekososiaalinen sivistys / Ekososiaalinen sivistys koulussa ja
kansainvälisessä yhteistyössä
Koulutusjärjestelmän haasteina hän näkee resurssien vähäisyyden, toistetaan
vanhoja rutiineja sekä siiloutuminen / maailman sirpaloitumisen, miten siitä
luodaan kokonaiskuvaa. Nämä haasteet ovat samoja eri puolilla maailmaa, sillä
koulun tehtävänä on opettaa taitojen soveltamista käytäntöön. Oppilaille opetetaan
esimerkiksi lukemista ja laskemista mutta ei sitä, miten lukutaitoa ja
matematiikkaa voidaan käyttää maailman ymmärtämiseen.
Pietikäinen vertasi koko yhteiskuntaamme kalakeittoon. Yhteiskunnassa
eri ainekset on jaettu ja kiistoja syntyy siitä, kuka saa ensimmäiseksi
asiansa. Ei riitä, että kaikki ainekset laitetaan kylmänä kerralla samaan
pataan vaan eri asioiden tekemisellä järjestyksellä on kyllä väliä. Miten eri
aineksista tehdään kalakeitto? Miten voidaan määritellä mitkä asiat ovat
tärkeämpiä kuin toiset? Olisi tärkeää rakentaa laajempi kokonaiskuva asiasta
eikä lyhytnäköisesti pyrkiä nopeaan ratkaisuun. Meidän olisi tärkeää saada
oivalluksia ja opetella ajattelemaan myös yhteiskunnallisella tasolla
holistisesti, jotta sirpaleinen tieto johtaisi kehitykseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Kati Anttalainen esitteli
UNESCO:n päivitettyä rauhankasvatussuositusta. Suosituksissa on vahvistettu mm.
ympäristönäkökulmaa, seksuaalikasvatusta ja medianlukutaidon merkitystä. Suomen
YK- liiton ihmisoikeusasiantuntija ja koulutustyön vastaava Rosa Puhakainen johdatti
meidät UNESCO:n päivitettyyn rauhankasvatussuositukseen lyhyen tietoiskun avulla.
Jo Voltaire on todennut: ”Voimakkaampi kaikkia armeijoita on ajatus vapaudesta”.
Olennaista rauhankasvatuksessa on myötätunto, kuuntelu ja yhdessä toimiminen.
Rauhankasvatuksessa limittyvät paikallinen ja globaaliulottuvuus sekä henkilökohtainen,
yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen taso. Maria Karjalainen, nuorten UNESCO-delegaatti
kertoi rauhankasvatustyöstä ennen ja nyt. Jakauduimme neljään teemaryhmään:
väkivallan ehkäisy, ihmisoikeudet, demokratia ja osallistuminen sekä tasa-arvo
ja yhdenvertaisuus. Pohdimme ja kirjoitimme postereille rauhankasvatuksen
tavoitteita ja keinoja. Lopuksi keskustelun tuloksia esiteltiin kaikille.
Tuomas Kannisto innosti osallistujat laulamaan ja tanssimaan ihmisoikeusräpin tahdissa.
Jenni Decandia, Sari Muhonen, Päivi Packalén, Adela Ratiu, Tiina
Sarisalmi & Jussi Tomberg lausuivat päätössanat dialogimuodossa: ”Mitä
viemme mukanamme kotiin UNESCO-syyspäiviltä suunnaten samalla ajatuksemme
vuoteen 2025?” Toivon agendaan voi osallistua toukokuussa 20.-21.5.2025. Sivistyksen Supervoimia
Koulutuspäivistä
inspiroituneena jatkamme tärkeää Unesco-työtä ja maailman pelastamista omilla
tahoillamme.
