Globalt partnerskap och internationellt samarbete med Japan (SDG 17)

 

BSS och Globalt partnerskap 

Som vi berättade tidigare, våra ambassadörer valde att arbeta djupare med tre av de Globala målen...

                                                    

Ett av dessa, är Globala Mål 17 (SDG 17):

"Stärka genomförandemedlen och återvitalisera det globala partnerskapet för hållbar utveckling"

Det finns flera delmål i SDG 17, två av dessa kan förverkligas i skolan:

Förverkligandet av Mål 17 innebär för BSS i praktiken ett partnerskap med andra skolor på nationellt men även på internationellt nivå:

Partnerskap på nationellt nivå är bra eftersom det erbjuder möjlighet för utbyte och samarbete mellan elever i olika ASP skolor i Finland: ambassadörerna får lära känna varandra, samarbeta och planera inkommande aktiviteter tillsammans. Det är ett forum där elever får reellt inflytande och får stå i centrum. 

På BSS har vi planerat denna termin att samarbeta digitalt med andra skolor i PAX nätverket och flera möten är inbokade för våra ambassadörer från högstadiet och gymnasium.

Genomförande och globalt partnerskap startas på BSS med internationellt samarbete med Kohgaya Elementary School i Yokohama, Japan

Tidigare i veckan fick BSS besök av Mr. Hokuto Munakata som är lärare i Kohgaya Elementary i Yokohama (skolan tillhör ASP nätverket). Mr. Munakata besökte BSS (daghemmet, lågstadiet, högstadiet och gymnasium) och fick träffa elever, studeranden och personalen. 

                                                

Han visade för flera klasser en presentation där elever från Kohgaya Elementary åk 4 berättar om sin vardag i skolan:

Presentation under lärarmötet

Åk 6 lyssnade uppmärksamt

Åk4 testade flera fraser på japanska

Åk 3 ställde många frågor på engelska!

Eleverna från åk 5 hade en presentation på engelska om Finland och bjöd på Salmiak godis och Fazer blå choklad:

I presentationen: Finsk natur, staden, uppfinningar och Eurovision hits

 

Fazer blå: 😀 salmiak: 😕

En populär rastpedagog!

"Pocketalk" ett digitalt verktyg som underlättade möten med eleverna

Daghemmets föreståndare presenterade verksamheten och vi konstaterade att både Japan och Finland har liknande vision for framtida kompetenser de vill rusta barnen med!

                         

Textböcker om samhällslära, läroplan, kursplaner och PBL (Project Based Learning) diskuterades med våra kompetenta lärare på högstadiet och gymnasium

 

Tack så mycket Mr. Munakata! Vi hoppas på ett framtid samarbete med elever från Kohgaya Elementary under 2025

P.S.

Snart är det dags för "Workshop day i Orivesi" där elever från gymnasiet får möjlighet att samarbeta med elever från Finland, Tyskland och Italien.

Unesco-päivät Helsingissä 5.-6.9.2024

OPH:n Unescopäivät pidettiin aurinkoisessa Helsingissä opettajien ja oppijoiden kesken. Nuoret Unesco-lähetit ideoivat yhdessä Unesco-lähettilästoimintaa ja kertoivat omista kokemuksistaan. Pääsimme verkostoitumaan, vaihtamaan ideoita, kuulimme mielenkiintoisia puheenvuoroja ja teimme pienryhmissä erilaisia innostavia tehtäviä.

        

Lydia Ruprecht, Unesco- Aspnet- verkoston kansainvälinen koordinaattori esitteli Unescon arvoja ja toimintaa sekä uutta Unesco-toiminnan opasta. Unesco-verkosto tarjoaa globaalin yhteistyöverkoston. Koulut jakavat ideoitaan ja innostavat yksilöitä ja yhteisöjä toimimaan. Työskentelemme yhdessä rauhan, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen puolesta, kun ilmaston muutos, taudit, epätasa-arvo uhkaavat yhdenvertaisuutta. Avainasemassa ovat rauhan ja yhdenvertaisuuden taidot esim. kansalaisuus-, yhteistyö-, päätöksenteko-, rauhaomainen konfliktin ratkaisu, analyyttisen ja kriittisen ajattelun taidot.

      

Vietämme ministeriön tukemaa sivistyksen teemavuotta. Hannu L.T. Heikkinen, Koulutuksen tutkimuslaitokselta, Jyväskylän yliopistosta pohti kanssamme sivistystä, viisautta ja digitalisaatiota. Hän on havainnut, että osaamiskieli näkyy nykyisin yhä enemmän politiikassa, kouluissa ja suomalaisessa kulttuurissa. Osaamiskieli tulee talouselämän puolelta. Uusi oppimisen kieli peittää alleen koulutuksen perimmäiset kysymykset eli sen, mikä on koulutuksen tarkoitus. Koulutuksen tarkoitus on antaa tietoja ja taitoja, joita tarvitsee työelämässä ja kansalaisena. Koulutus sosiaalistaa eli kasvattaa yhteisöjen arvoihin, normeihin ja käytäntöihin, joita yksilö voi myös kyseenalaistaa. Kolmas koulutuksen tarkoitus on subjektifikaatio eli yksilö pohtii, miten haluaa elää elämäänsä. Sivistys on siis tietämistä, tutkimista, uteliaisuutta, maailman ihmettelyä, kunnioitusta ja ihailua. Sivistys on siveellisyyttä eli hyviä tapoja ja tahtoa tehdä oikein. Sivistys on myös tietoa ja taitoa ja muiden kanssa toimeen tulemista. Sivistynyt ihminen tietää, millaisten asioiden puolesta on valmis taistelemaan elämänsä loppuun saakka. Sivistys on tahtoa tulla aikuiseksi ja kykyä harkita, mikä on haluamisen arvoista. Sivistys on elämän mittainen tehtävä. Se on elämä itse.

Heikkisen mukaan digitaalisaatiosta pitää olla huolissaan, mutta asia ei ole mustavalkoinen. Tekoäly ja digitalisaatio ovat hyviä renkiä, mutta huonoja isäntiä. Sosiaalisen median algoritmit palkitsevat ihmisen taipumusta vahvistusharhaan ja ihmiset voivat luulla kaikkien olevan samaa mieltä itsensä kanssa.  Mitä enemmän työ siirtyy automatisaation, robotisaation ja tekoälyistämisen myötä koneille ja laitteille, sen suuremmaksi kasvaa kysymys elämän merkityksellisyydestä. Koulutuksessa pitää Heikkisen mukaan kysyä, mitä on hyvä elämä.

Opiskelijat ja oppilaat tutustuivat toisiinsa ja pohtivat yhdessä UNESCO-lähettilästoimintaa. He kertoivat nykyisestä toiminnastaan mm. kulttuurikahvila, Euroopan kielten munkkikahvio, pyöräilypäivä, Itämeri-päivä ja hyvinvointiviikko. He esittivät toiveita koulujen Unesco-toiminnalle ja lähettitoiminnalle.

Aleksi Kalenius OKM:stä esitteli koulutustason muutosta kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomi sijoittuu kansainvälisissä koulutusvertailuissa entistä alemmalle. Opettajia tarvitaan sivistyksen edistäjiksi ja ylläpitäjiksi. Unesco-toiminnan Suomen koordinaattori Jaakko Lindfors esitteli UnescoAspnet- verkoston toimintaa valtakunnallisen UNESCO-kyselyn tulosten avulla. Toiminta on monimuotoista ja aktiivista. Yhteistyötä paikallisten ei- Unesco-koulujen kanssa voisi tehdä enemmän.

Teimme monipuolisia tehtäviä Sivistys seikkailu- rastiradalla. Kokeilimme mm. yleistieto- ja yleissivistystietovisoja, sivistyssana- aliasta, keskustelimme tulevaisuuden sivistyksestä ja tarvittavista vahvuuksista, tekoälystä ja viheliäisistä ongelmista ja niiden ratkaisemisesta sivistyksen avulla.

Perjantai 6.9.2024

Sivistyksellä toivoa ja toimijuutta

Paula Mattila, entinen opetusneuvos avasi päivän esittelemällä Unesco-koulujen ja globaalisivistyksen historiaa. Hän korosti empatian ja toivon merkitystä kouluissa ja muualla arjessa.

Lauri Tuomi, Kansanvalistusseuran säätiön toimitusjohtaja esitteli suomalaisen koulun ja Unescon tärkeää sivistystehtävää sekä monipuolista sivistyksen teemavuotta 2024 mm. tapahtumia järjestetään yli 200 ympäri Suomea ja Soppi -tiedekeskus kiertää Suomea. Teemavuoden suojelijana toimivat Tarja Halonen ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi. Sivistys liittyy kulttuurisen kestävyyden ja ekososiaalisen sivistyksen edistämiseen, ihmisen ja luonnonyhteyteen sekä planetaarisiin kriiseihin sopeutumiseen. Olennaista on tulevaisuusosaamisen ja kulttuurin uudistuminen, jotta nuoret voivat kokea toivoa ja toimijuutta. Kulttuuri ja taide, esimerkiksi runous ja musiikki, ovat tärkeitä sivistyksen välineitä. On myös hyvä muistaa, että UNESCO:n yksi keskeisistä tehtävistä on tieteen tukeminen. Tiede on sivistyksen perusta. Elinikäinen oppiminen yhdistyy vahvasti sivistykseen ja on yksi ihmisen perusoikeuksista. Koulun sivistystyön pilarit ja tukipylväät. Digitalisaation mahdollisuudet ja myötätunto tukevat sivistystä (katso valokuva).

                  

Hankkeiden kuulumisia

Rovaniemen lyseon lukiolta kerrottiin Polaris- verkoston seuraajasta Pohjoinen lumipallo- efekti- hankkeista peruskoululle ja lukioon. Hankkeessa on esimerkiksi kehitetty UNESCO- toimintaa kouluilla sekä pidetty useita yhteisiä työpaja-painotteisia leirejä sekä tehty podcasteja.

Itämeri- verkostossa on pidetty verkostotapaamisten ja nuorten kokousten lisäksi jäsenet järjestävät vuorotellen yhteistä toimintaa koko verkostolle, kuten tiedeleiriä, seminaaria, pajapäivää ja retkiä. Verkosto on mukana eTwinning- yhteistyöprojektissa sekä lukioiden Nordplus junior –hankkeessa.

Normaalikouluissa edistetään UNESCO-lähettiläs- toimintaa, yhteistyötä Kenian kanssa ja toisten kokemuksista oppimista. Hyviä käytännössä testattuja materiaaleja on kerätty eNorssin sivustolle. Uudellamaalla on pidetty esimerkiksi yhteinen nuorten ideoima teemaviikko sekä erilaisia vierailuita.

Pirkanmaan ja Satakunnan yhteisessä PAX- verkostossa on esimerkiksi kehitetty vuosikello ja blogi, pidetty yhteisiä lähettilästapaamisia sekä nyt suunnitellaan yhteistä leiriä keväälle 2025. Keski-Suomessa Jyväskylän seudulla on vietetty runsaasti yhteisiä tapaamisia, erilaisia teemapäiviä ja –viikkoja sekä kehitetty lähettilästoimintaa.

Yhtenä merkittävä hankkeena on ollut lähettiläs- toiminnan käynnistäminen. UNESCO-lähettiläät kertoivat kokemuksistaan viime lukuvuoden ajalta lähettilästoiminnasta. Heille tärkeintä on ollut verkostoituminen ja uusien samanhenkisten nuorten tapaaminen sekä oman koulun tapahtumien järjestäminen.

Sirpa Pietikäinen - Mitä on ekososiaalinen sivistys / Ekososiaalinen sivistys koulussa ja kansainvälisessä yhteistyössä

Koulutusjärjestelmän haasteina hän näkee resurssien vähäisyyden, toistetaan vanhoja rutiineja sekä siiloutuminen / maailman sirpaloitumisen, miten siitä luodaan kokonaiskuvaa. Nämä haasteet ovat samoja eri puolilla maailmaa, sillä koulun tehtävänä on opettaa taitojen soveltamista käytäntöön. Oppilaille opetetaan esimerkiksi lukemista ja laskemista mutta ei sitä, miten lukutaitoa ja matematiikkaa voidaan käyttää maailman ymmärtämiseen.

Pietikäinen vertasi koko yhteiskuntaamme kalakeittoon. Yhteiskunnassa eri ainekset on jaettu ja kiistoja syntyy siitä, kuka saa ensimmäiseksi asiansa. Ei riitä, että kaikki ainekset laitetaan kylmänä kerralla samaan pataan vaan eri asioiden tekemisellä järjestyksellä on kyllä väliä. Miten eri aineksista tehdään kalakeitto? Miten voidaan määritellä mitkä asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset? Olisi tärkeää rakentaa laajempi kokonaiskuva asiasta eikä lyhytnäköisesti pyrkiä nopeaan ratkaisuun. Meidän olisi tärkeää saada oivalluksia ja opetella ajattelemaan myös yhteiskunnallisella tasolla holistisesti, jotta sirpaleinen tieto johtaisi kehitykseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Kati Anttalainen esitteli UNESCO:n päivitettyä rauhankasvatussuositusta. Suosituksissa on vahvistettu mm. ympäristönäkökulmaa, seksuaalikasvatusta ja medianlukutaidon merkitystä. Suomen YK- liiton ihmisoikeusasiantuntija ja koulutustyön vastaava Rosa Puhakainen johdatti meidät UNESCO:n päivitettyyn rauhankasvatussuositukseen lyhyen tietoiskun avulla. Jo Voltaire on todennut: ”Voimakkaampi kaikkia armeijoita on ajatus vapaudesta”. Olennaista rauhankasvatuksessa on myötätunto, kuuntelu ja yhdessä toimiminen. Rauhankasvatuksessa limittyvät paikallinen ja globaaliulottuvuus sekä henkilökohtainen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen taso. Maria Karjalainen, nuorten UNESCO-delegaatti kertoi rauhankasvatustyöstä ennen ja nyt. Jakauduimme neljään teemaryhmään: väkivallan ehkäisy, ihmisoikeudet, demokratia ja osallistuminen sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Pohdimme ja kirjoitimme postereille rauhankasvatuksen tavoitteita ja keinoja. Lopuksi keskustelun tuloksia esiteltiin kaikille.

           

Tuomas Kannisto innosti osallistujat laulamaan ja tanssimaan ihmisoikeusräpin tahdissa.

Jenni Decandia, Sari Muhonen, Päivi Packalén, Adela Ratiu, Tiina Sarisalmi & Jussi Tomberg lausuivat päätössanat dialogimuodossa: ”Mitä viemme mukanamme kotiin UNESCO-syyspäiviltä suunnaten samalla ajatuksemme vuoteen 2025?” Toivon agendaan voi osallistua toukokuussa 20.-21.5.2025.  Sivistyksen Supervoimia  

Koulutuspäivistä inspiroituneena jatkamme tärkeää Unesco-työtä ja maailman pelastamista omilla tahoillamme.

Global Goals Week: Agenda 2030, halvvägs dit...

 

Vi är halvvägs mot målen (2030) och för att lyckas med den "andra halvlek" kommer vi alla att behöva den kompetens, passion och inställning som krävs för att göra det. Unescos Nyckelkompetenser för hållbarhet innefattar:

Utbildning är avgörande för att uppnå målen men de senaste data och rapporter visar att barn och ungdomar vill se utbildning utvecklas och göra den mer relevant och ändamålsenlig.

I rapporten "Ready, Willing and Able" presenteras de kompetenser som unga människor behöver för att vidta åtgärder för hållbarhetsfrågor. Olika program från alla världsdelar som arbetar med ESD (Education for Sustainable Development) presenteras  också.

Utbildar vi om de Globala Målen eller för de Globala Målen?

Foto: Stanford University

Det är många förmågor under ytan, dessa kan tränas i skolans vardag under engagerande lektioner. Genom utbildning kan vi utbilda för alla de Globala Målen i klassen!

Vi vill tipsa er om färdigt material att använda i din klass:

GLOBAL GOALS LESSON TOOLKIT 2024

Syftet med "Toolkit" eller lektions-verktygslådan är att hjälpa lärare att utveckla nyckelkompetenser inom hållbarhet hos sina elever för att hjälpa de att bli "förändringsmakare".

Materialen innehåller olika resurser där du som lärare kan avgöra vad som är bäst för din klass. Korta aktiviteter, diskussionskort och lektioner för varje hållbarhetskompetens inkluderas däri. Materialet är skapat för att fira Globala Målens vecka och arbeta under 5 dagar med de globala målen, men kan också användas under en vanlig lektion med din klass:

1. Värdera hållbarhet
2. Datautnyttjande
3. Systemtänkande
4. Cirkulärt designtänkande
5. Kollektiv aktion

Behöver du flera resurser för att arbeta med de globala målen? Ta gärna en titt på The worlds´s Largest Lesson

"Du är inte ensam"

 

Denna vecka utlystes Skolfreden 

Lågstadiets morgonsamlingen med åk 6 i ledning utlyste årets skolfred. Årets tema "Du är inte ensam" uppmärksammades av eleverna som erbjöd lekar och aktiviteter under skolans raster hela veckan. Heja!

Årets tema: "Du är inte ensam" betonar i texten skillnaden mellan att lida av ensamhet och viljan att få vara för sig själv ibland om man vill men även att mobbning kan leda till ensamhet. 

Högstadiet och gymnasiet hade också en skolsamling där högstadiets väneleverna presenterades:

                        

Dagen till ära presenterades också våra vänelever på lågstadiet: BSS ambassadörer som ingår i BSS Unesco-rådet som har ett extra ansvar över att alla har det bra i skolan. På plats hade vi ambassadörer från lågstadiet och högstadiet...

De tre utvalda globala målen presenterades också...

Som påminnelse om att vänner kan bli funna överallt har vi en saga om vänskap på gården:

                  

UNESCO-reissussa Vaasassa

Keskiviikko 28.8. 

Lähdimme reippain mielin puoli yhdeksän aikaan Oriveden juna-asemalta puksuttamaan kohti Tamperetta, jossa hyppäsimme bussiin. Sen kyydissä taitoimme matkaa kohti Vaasaa yhdessä pääkaupunkiseutulaisten, puolalaisten, tanskalaisten, saksalaisten ja puolalaisten uusien ystäviemme kanssa. Kolmen tunnin aikana bussi ehti täyttyä iloisesta puheensorinasta ja naurun remakasta, jota kantautui ympäri kulkuneuvoa. Pysähdyimme Parkanossa huoltoasemalle, josta löytyi mieltä ylentävä leikkipaikka, jossa oli mahdollisuus harjoitella autolla ajamista ja värittää etanan kuva. 

Saavuimme Vaasaan suoraan valmiiksi katettuun lounaalle ja pääsimme maistelemaan vaasalaisen kouluruoan antimia. Meidän koulussamme ei ole käytössä tarjottimia, joiden päälle koota ruokaannokset, mutta Vaasan lyseossa tarjottimia oli tarjolla, joten se herätti meissä hämmennystä. Kun olimme selvinneet yllätyksestä ja saaneet vatsamme täyteen ruokaa, päivämme jatkui seminaarin merkeissä. Pääsimme muun muassa kuulemaan asiantuntijan tietoiskua Pohjanlahdella tapahtuvasta maankohoamisesta, joka johtuu 12 000 vuotta sitten päättyneestä jääkaudesta, jonka aikana jäätikkö painoi maankuoren lommolleen. Oli yllättävää, kuinka paljon niinkin kaukainen asia kuin jääkausi yhä tänä päivänä vielä vaikuttaa: vuoden aikana paljastuneen maa-alueen pinta-alan suuruus on 150 jalkapallokenttää! Tämän lisäksi kuulimme esimerkiksi Vaasan lyseon lukion opiskelijoiden tarinoita heidän koulunsa Unesco-toiminnasta ja Jenni Decandia kertoi Suomen sisäisestä koulujen Unesco-verkostosta. 

Seminaarin jälkeen suunnistimme Vaasan kauniita katuja pitkin Pohjanmaan museoon, jossa meitä odotti opastettu kierros. Museossa tutustuimme muun muassa Vaasa 400-näyttelyyn, joka kertoi Vaasan historiasta, jota on kestänyt jo 400 vuotta. Sen lisäksi tutustuimme luonnontieteelliseen Terranova-näyttelyyn, joka kertoo Vaasan hienosta luonnosta – esimerkiksi maankohoamisesta ja vaasalaisesta eläinlajistosta. Näyttelyiden lisäksi katsoimme pätkän ympäristöstä kertovaa elokuvaa. Opastusten jälkeen saimme mahdollisuuden tukea Vaasan taloutta ostamalla matkamuistoja! Museokaupassa myytiin esimerkiksi upeita kala-pelikortteja sekä suloinen liito-oravapehmolelu. Molemmat olivat sen verran vastustamattomia, eikä niitä voinut kaupan hyllylle jättää. Kalakorteille tulikin myöhemmin käyttöä, kun kuuntelimme tarot-luennan merkeissä, mitä kaloilla oli itse kullekin kerrottavaa. 

Museoilun jälkeen askelehdimme takaisin lyseolle. Matkan aikana juttelimme etenkin kahden puolalaisen tytön kanssa, joiden seurassa tulikin reissun aikana vietettyä useampikin hetki yhdessä. Koululla pääsimme herkuttelemaan pizzabuffetista: kasvispizzoista ja radioaktiivisen näköisestä vihreästä mehusta. Lisäksi meille tarjoiltiin lyseon uskonnon opettajan puusta poimittuja tuoreita omenoita! Oriveden tiimi sai raahattua kantamuksensa majapaikkaan. Herkuttelujen ja uurastuksen jälkeen saimme mahdollisuuden ladata loppuillan ajan akkuja tulevien päivien varalle. Kun Oriveden opiskelijatiimi oli saanut tutustuttua hostellin antimiin, otimme suunnaksi kaupungin keskustan, jossa tapasimme vaasalaisen Unesco-tuttavan, ja kävimme ostamassa Muumilimua sekä aurinkopaneeleilla tuotettua Hesburger-ruokaa. Käpöttelimme rantaan iltapalalle, ja törmäsimme saksalaiseen opettajaan, joka kertoi meille reissailuistaan. 

Kun aurinko oli kadonnut horisonttiin ja ilta oli alkanut hämärtää, suuntasimme väsyneinä, mutta kovin onnellisina, kohti yöpaikkaamme. Iltaamme mahtui vielä hetki yhdessäoloa, jonka aikana pohdimme elämää ja olemista esimerkiksi psykologian ja fysiikan näkökulmista sekä järjestimme keskenämme vaaliäänestyksen. Pitkä ja mukava, päivä päättyi, kun nukahdimme kaikki omissa ajoissamme pehmeisiin sänkyihin, valkoisiin lakanoihin käpertyneinä hymy huulillamme. Päivä oli antoisa ja sen aikana saimme mahdollisuuden kuulla mielenkiintoisia faktoja Vaasasta ja muista retkeen osallistujista. 

- Aili 

Torstai 29.8. 

Heräsimme aamulla ja sitten menimme aamupalalle, joka oli ihan hyvää. Sen jälkeen suuntasimme koululle, jossa meillä oli erilaisia työpajoja, toisilla oli elokuva katsottavana, mutta minulla ja Aililla oli luvassa veden tutkimista, joka oli mielestäni erittäin kiinnostavaa.

Sitten minä ja Aili palasimme muiden luo, jonka jälkeen katsoimme dokumenttielokuvan Itämerestä. Tämän jälkeen oli ruokailu, jossa söimme jonkinlaisia kalapuikkoja, jotka olivat suhteellisen maukkaita. Tämän jälkeen suuntasimme kohti rantaa, jossa meillä oli luvassa roskien keräystä. Viivyimme siellä ehkä tunnin, jonka jälkeen suuntasimme koululle odottamaan bussiamme, joka vei meidät merenkurkun saariston maailmanperintökohteeseen. Alue on perintökohde, koska siellä pystyy näkemään maan ylösnousun viimeisimmän jääkauden jäljiltä. 

Viivyimme saaristossa muutaman tunnin ajan, jonka jälkeen siirryimme paikalliselle Alskatin leirikeskukselle, jossa vietimme iltaa muiden maiden oppilaiden ja opettajien kanssa. Siellä söimme makkaraa, jotkut uivat ja saunoivat, ja jotkut pelasivat erilaisia pelejä kuluttaakseen aikaa. Viivyimme leirikeskuksella muutaman tunnin, jonka jälkeen lähdimme takaisin kohti Vaasaa, jossa bussi vei meidät takaisin meidän hostellille. Tämän jälkeen menimme huoneisiimme ja menimme lopulta nukkumaan.

 - Reima 

Perjantai 30.8. 

Perjantaimme lähti käyntiin aikaisella aamupalalla. Sen jälkeen suuntasimme satamaan ja sieltä laivalla Ruotsiin. Meillä oli laivalla työpaja, jossa yritimme keksiä erilaisia tapoja edistää merilukutaitoa kouluissa. Pääsimme tekemään omat esitelmät aiheesta, jonka ideointi ja esittäminen oli mielenkiintoista ja hauskaa. 

Kun pääsimme Ruotsiin, kävimme pikaisesti syömässä, ennen kuin matkasimme Skullebergetiin. Se on maailman korkein rannikko, 286 metrin korkeudessa vedenpinnasta. Kiipesimme vuoren huipulle, ja ihailimme kauniita maisemia. Oli vaikea uskoa, että olimme niin lähellä Suomea, joka on suurimmalta osalta tasainen maa. 

Illalla söimme hotellilla ja nautimme omasta ajasta. Perjantai – ja Skullebergetin kiipeäminen – oli varmasti oma suosikkini koko reissusta. Oli mahtavaa nähdä maankohoaminen omin silmin. 

- Alex 

Lauantai 31.8. 

Unesco-reissun viimeinen päivä lähti käyntiin Scandic-hotellin aamupalalla, jonka jälkeen suuntasimme bussiin ja sillä kohti satamaa. Muutaman tunnin päästä lautalla meitä odotti Baltic Sea- buffet, josta löytyi reilusti erilaisia ruokia kokeiltavaksi, sekä yhteistuumin hyväksi todettu jälkiruokabuffet. Ruokailun jälkeen luvassa oli vapaata aikaa kiertää kaupassa sekä esittelykierros laivan koneistoihin. Loppupäivä kului junassa istuen. 

Viihdyin hyvin Unesco-reissulla. Oli hienoa päästä tutustumaan eri maista kotoisin oleviin ihmisiin sekä merenkurkun luontoon. Jos on harkinnut asiaa ja tilaisuus reissuun sattuu kohdalle, suosittelisin ehdottomasti siihen tarttumista! 

- Pihla

"Det är det som behöver bli bättre"

 

Unescorådet och Agenda 2030

Ett nytt läsår börjar, och med det våra ambassadörers uppdrag börjar sakta men säkert ta form:

Igår träffades vi för att planera den kommande morgonsamling där vi ska presentera terminens arbete

Tydlig struktur ger en översikt över de kommande möten och aktiviteter såsom morgonsamlingar och kommande kampanjer

Vi berättade för våra elever att lågstadiets ambassadörer kommer att fungera även som vänelever och deras roll som förebilder blir ännu viktigare.

Vi berättade under mötet att 40% av världsbefolkning är under 30 år det är viktigt att alla kan bidra för en bättre värld och att vi behöver ungas kreativitet och engagemang , men framförallt deras ögon för att synliggöra det som behöver förändras.

Vi undrade om någon hade sett affischen med de globala målen (som flera kände igen) när vi frågade eleverna var dessa mål stod för, svarade en av våra ambassadörer såhär:

"Det är det som behöver bli bättre"

Vi hade en kort introduktion för vad varje mål står för och bad eleverna att välja ut ett mål att arbeta vidare med. Flera av målen valdes direkt och vi enades till slut om:

•  mål 2 ingen hunger 
• mål 3 god hälsa och välmående 
• mål 17 genomförande och partnerskap:

Vi hade gruppdiskussioner där eleverna samtalade om hur kan vi i skolan arbeta med dessa mål:

Arbetet ligger i startgroparna och vi hoppas att kunna fortsätta under vårt kommande möte.

Global Schools Advocate program

 

Glada nyheter! En av våra lärare har blivit utvald att delta i Global Schools Advocates program. 

Det innebär att denna termin kommer vi att fördjupa oss i Agenda 2030 och arbeta med ett eller flera mål i Agendan tillsammans med våra BSS ambassadörer. 

"ESD learning, with its transformative pedagogy, includes “learning to ask critical questions; learning to clarify one’s own values; learning to envision more positive and sustainable futures; learning to think systemically; learning to respond through applied learning; and, learning to explore the dialectic between tradition and innovation” (UNESCO, ESD, 2011, p. 8).

ESD learning outcomes should cover the cognitive, socio-emotional, and behavioral learning domains."

Erfarenhetsbaserat lärande

 

"Erfarenhetsbaserat lärande bygger på att lärande alltid grundar sig i erfarenhet, men att erfarenheten i sig inte är lärandet. Vad vi lär oss av erfarenheten beror istället på hur vi tolkar erfarenheten och omvandlar den till kunskaper och färdigheter." Studiefrämjandet.se

Undervisning för de Globala Målen kan baseras på de 4 steg modell framtaget från David Kolbs teori (1984) för erfarenhetsbaserat lärande (experiential learning), uttryckt i form av en cirkulär process:

foto

• Erfarenhet: steget börjar med att eleven har en specifik upplevelse. Det kräver ofta att eleven vidtar ett åtgärd, "learning by doing". Detta kan vara en ny upplevelse eller en upprepning av en upplevelse som elever har redan haft med förmågan att reflektera och se på den i ett nytt ljus.
• Reflektera: I detta steg får eleverna möjlighet att reflektera och granska upplevelsen de just erfarit.
• Tänka: Eleverna uppmanas sedan att dra slutsatser om den lärandeupplevelse de hade. Detta stadium leder ofta till nya idéer.
• Agera: Det sista steget låter eleverna agera utifrån vad de har lärt sig. Detta steg ger dem möjlighet att aktivt tillämpa sitt lärande på nya sätt genom aktivt experimenterande.

Vi vill också dela med oss av de resurser vi har fått under advocate-utbildning som du kanske kan ha nytta av i din klass:

SDG: Hur och varför?

Här kommer några tips för arbetet för Agenda 2030:

• Lesson plans for educators
• Vill du veta hur det går för arbetet med Agenda 2030 i världen? Ta en titt på kartan
• Här hittar du SDG, A guide for teachers vill du lära dig mer om SDG? ta en titt här och här eller gillar du istället TED talks?
• Behöver du bilder på de Global målen? Ta en titt här
• Mission 4.7 utbildning för hållbar utveckling: learning objectives. Vill du ha lektion planering? Ta en titt här 
• SGD och STEM ? Ta en titt på Smithsonian
• Learning to transform the world: key competencies in education for sustainable development
• SDG quiz och SDG spel
• Planet rescuers med Minecraft