Varalan opiskelijat lasten oikeuksien viikolla 2023

Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.2023, josta jatkuu lapsen oikeuksien viikko.

Lapsen oikeuksien viikkoa vietettiin tänä vuonna 20.–26.11.2023 teemalla: Lapsella on oikeus hyvinvointiin. Viikon tarkoitus on herättää keskustelua lasten oikeuksien toteutumisesta ja niiden edistämisestä, eli viikolla ollaan tärkeän aiheen äärellä.

Varalan Urheiluopiston syksyllä aloittaneet opiskelijat ovat olleet tänäkin vuonna tärkeässä roolissa lasten oikeuksien viikolla. Koska lapsella on oikeus hyvinvointiin, Varalan opiskelijoilla on tapana käydä liikuttamassa lapsia Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen toimipisteissä. Tänä vuonna vierailimme Itä-Tampereella Annalan, Metsäniityn, Etelä-Hervannan, Pallopuiston ja Maijalanpuiston päiväkodeissa. Opiskelijat toimivat viidessä pienryhmässä ja jokaisella päiväkodilla oli yksi ryhmä liikuttamassa lapsia sekä ulko- että sisäliikunta aktiviteeteissa koko viikon ajan. Teemojamme lapsille olivat monipuoliset ulkoleikit, retkeily sekä musiikkiliikunta.

Tunnelmaa päiväkodeilta

Opiskelijamme suorittivat tapahtumassa myös näyttöjä, eli opintosuorituksia. Liikuntatapahtuman tutkinnon osassa näyttäjinä ja viikon järjestäjinä toimivat allekirjoittanut, eli Kiia sekä Aino ja Santeri. Me huolehdimme etukäteisjärjestelyistä ja kävimme viikon aikana seuraamassa ryhmien toimintaa päiväkodeilla. Viikolla huomattiin erityisesti se, että lapsille on tärkeää erilaiset ympäristön virikkeet. Yhden ryhmän leikkinä oli kuvasuunnistusta lähimaastossa, josta lapset erityisesti nauttivat, koska erilaiset värit ja hahmot herättävät etenkin pienempien lasten mielenkiinnon. Kuvia oli piilotettu kivien ja puiden taakse ja lapsista huomasi innostuksen joka kerta kun kuvia löytyi. On siis tärkeää, että lapsille saadaan erilaisia aistivirikkeitä ja jonkinlaista tarina liikkumisen taakse. Esimerkiksi retkelle lähtiessä voi bongata eläimiä, tai etsiä piilotettuja piirrettyjä hahmoja metsästä. Näin kaikilla säilyy toiminnassa mielekkyys ja liikunnan avulla voi myös oppia.

Vaikka osalle Varalan opiskelijoista lasten ohjaaminen oli aivan uutta ja menimme jopa epämukavuus alueelle, onnistui viikko silti jokaisen ryhmän kohdalla erittäin hyvin. Oli keksitty paljon erilaisia leikkejä ja touhuamista, joilla pidettiin lasten mielenkiintoa yllä, lisättiin liikettä ja kohdattiin. Kohtaamisen ei tarvitse olla sen erikoisempaa kuin pallon potkiminen ulkona, eläinhippa, matkimisleikki, pulkan veto tai ihan syliin ottaminen. Tärkeintä on, että lapset saavat kokea iloa ja nauttia aidosti tekemisestä. Lapset olivat sen ikäisiä, että ne kiintyvät nopeasti uusiin aikuisiin ja se huomattiin, että lapset tykkäsivät ohjaajista. On siis myös tärkeää, että aikuisesta tulee turvallinen ja hyvä kokemus. Kaikille lasten ohjaaminen ei ole luontevaa, eikä sen tarvitsekaan olla. Ideana olikin se, että Varalan opiskelijat kehittyvät myös itse ohjaajina ja heille kertyy uusia kokemuksia erilaisten ja eri ikäisten ihmisten kautta.


Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen aikuisen rinnalleen, sekä mahdollisuuden tehdä asioita, jotka tukevat lapsen hyvinvointia. Olemme iloisia siitä, että saimme luotua positiivisen kokemuksen lapsille, sekä meille opiskelijoille lasten oikeuksien viikosta. Varmaa on, että jatkossakin tapahtuma tullaan järjestämään ja seuraavan vuoden opiskelijat saavat uuden näkökulman sekä vinkkejä lasten ohjaamiseen.


Kirjoittanut: Kiia Carrassi, liikunnanohjauksen perustutkinto LPT 38, Varalan Urheiluopisto

Mångfald och representation

 

Vi är alla olika, unika och lika värdefulla!

"Hudfärg" Vad är det? Angélica Dass fotoutställning är en bra tankeställare och kan användas som grund till olika diskussioner tillsammans med elever. Att "vara lika" kan tolkas som ett sätt att känna tillhörighet till en grupp, samtidigt som det lätt kan utesluta andra.

Vithetsnormen speglas omedvetet i samhället, kultur och media. I skolan kan vi påverka, genom att öppna upp för olika föreställningar som kan misgynna andra såsom etnicitet och kultur för att nämna några. 

Vardagen erbjuder flera tillfällen att diskutera viktiga saker. Det är då som vi kan lyfta fram olika tankar och värderingar, det är också viktigt att våra pedagogiska miljöer och arbetssätt erbjuder möjligheten att arbeta interkulturellt och öppna upp för gemensamma reflektioner...

Vårt val av material spelar roll. Här visar vi färgpennor i olika nyanser av hudfärger som kan kombineras med varandra och alltid tillgängliga för elevers skapande. Mångfald och variation som en ny norm kanske?

Vi fick tag på bebisdockor som representerar olika etniciteter... det är också viktigt att känna sig "speglad" och representerad.

Bebisarna flyttade in till Eftis, ett rum där olika klasser vistas ibland. Bebisarna fick kläder och  blev bjudna direkt på olika lekar!

Mites tulevaisuudessa? Terveisiä kansainvälisyyspäiviltä!

 Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansainvälisyyspäivät järjestettiin tänä vuonna Porin Yyterissä. Lokakuun alun kuulaat päivät antoivat kv-asioista kiinnostuneille henkeäsalpaavan kauniit puitteet kokoontumiselle dyynien ja merimaiseman äärellä.

Porin Kuninkaanhaan koulun unescotiimiläiset ja oppilaat olivat mukana suunnittelemassa ja järjestämässä kaksipäiväistä tapahtumaa yhdessä opetushallituksen ja porilaisten sivitystoimen asiantuntijoiden kanssa. Ennen varsinaisen ohjelman alkua oppilaat osallistuivat yhdessä Meri-Porin yläkoululaisten kanssa erätaukomenetelmällä järjestettyyn keskusteluun tulevaisuudesta. Keskustelun jälkeen oppilaat olivat vastaanottamassa kv-päiville tulijoita ja esittelivät unescokoulujen ja PAX-verkoston toimintaa omalla infopisteellään. Oppilaat selvisivät tehtävistään erinomaisesti, ja unescokoulutoiminnan esittely sujui niin suomeksi kuin englanniksikin erittäin asiantuntevasti.

Avajaispuhevuorojen jälkeen kuulimme kestävän hyvinvoinnin asiantutijan Arto O. Salosen inspiroivan ja ajatuksia herättävän puheenvuoron tulevaisuudesta ja yhteiskunnallisesta murroksesta. Puheenvuorossa pohdittiin esimerkiksi sitä, mitä asioita vaaditaan että ihminen voi kokea elävänsä hyvää, arvokasta elämää. Nyt ja tulevaisuudessa meidän täytyisi luoda merkityksellisiä suhteita muihin ihmisiin ja ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan kestävin keinoin, ei jatkuvasti lisää kuluttaen tai tuottaen. Luonnonvarojen sekä fyysisten ja psyykkisten resurssien ehtymisen lisäksi meitä uhkaa päätyminen “tyhjykäksi” - ihmiseksi, joka on ilman mielekkäitä vuorovaikutussuhteita ja kokemusta omasta osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista jää tyhjäksi sisältä.

Ensimmäinen päivä jatkui erilaisissa työpajoissa. Tarjolla oli esimerkiksi kansainvälistymiseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen liittyviä infotilaisuuksia kuin myös rauhankasvatukseen, demokratiakasvatukseen ja kielitietoiseen opetukseen paneutuvia keskustelupajoja. Myös unesco-koulujen opettajien verkostoitumiselle oli varattu oma hetkensä, ja me PAX-koulujen opettajat löysimmekin itsemme vilkkaasta keskustelusta ja toimintamme esittelystä uusille jäsenillemme.

Päivän virallisen ohjelman päätti paneelikeskustelu, jossa oli mukana porilaisia maahanmuuttajahuoltajia ja -oppilaita eri puolilta maailmaa. He kertoivat värikkäitä kokemuksiaan suomalaisen koulujärjestelmän yhtäläisyyksistä ja eroavuuksista lähtömaidensa koulujärjestelmiin verraten. Huomiota herättivät suomalaisen koulun työrauhaongelmat, matemaattisten aineiden opetuksen vähäisempi määrä sekä tuttavallisuus oppilaiden ja opettajien välillä. Välittömyyttä ja avoimuutta sekä rennompaa opiskelutyyliä ja opettamistapaa pidettiin kuitenkin myös vahvuutena. Huoltajat muistuttivat myös, kuinka tärkeää maahanmuuttajille on avata tarkemmin suomalaista (koulu)kulttuuria ja toimintatapoja: Mitä tarkoittaa, että luokka menee metsäretkelle? Millaiset vaatteet ja varusteet liikuntatunneilla kuuluu olla? Voivatko vanhemmat mennä kouluun tapaamaan opettajaa milloin vain? Kuuluuko opettajille ostaa lahjoja? Toisaalta kuulimme anekdootin myös maahanmuuttajataustaisesta luokanopettajasta, joka oli ohjeistanut lapsia ottamaan kypärät mukaan myös hiihtoretkelle ja ihmetellyt lasten epäileviä katseita: käytetäänhän niitä kerran pyöräillessä ja luistellessakin, niin tottahan toki kypärä kuuluu päähän hiihdettäessä myös!

Kansainvälisyyspäivien ohjelma jatkui torstaina monipuolisten ja -äänisten työpajojen, asiantuntijapuheenvuorojen sekä kouluarjesta ponnistavien esitelmien muodossa. Kuninkaanhaan koulun nuoret olivat mukana Porin kaupungin opettajien toteuttamassa työpajassa, jossa esiteltiin toiminnallista ihmisoikeuskasvatusta. Aamupäivän työpajoissa tutustuttiin lisäksi muun muassa nuorten tulevaisuustaitojen kehittämiseen ja tulevaisuuden tutkimiseen, kaksikielisen opetuksen toteuttamiseen sekä maahanmuuttajien kokemuksiin arjesta Suomessa. 

Samat teemat - nuoret, monikulttuurisuus ja tulevaisuus - olivat läsnä myös päivän seminaariesityksissä. Helsingin Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle toi omassa puheenvuorossaan “Toisenlaisia ääniä tulevaisuuskeskusteluun” esiin säätiön toteuttamaa laajaa tulevaisuustyötä sellaisten ryhmien parissa, joiden ääni jää yhteiskunnallisessa keskustelussa usein kuulumattomiin. Taustalla oli havainto siitä, että jo kieli ja käsitteet, joita tulevaisuudesta puhuttaessa käytetään, saattaa sulkea ulkopuolelle. Moniääninen tulevaisuuskeskustelu on tärkeää myös siksi, ettemme anna ennakkoluulojen tai oletusten ottaa valtaa - esimerkiksi hyvin haastavissa tilanteissa eläviltä nuorilta löytyi Diakonissalaitoksen työpajoissa paljon uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Kaksi monikielistä opettajaa jakoivat yleisölle omat tarinansa siitä, miten he ovat päätyneet asumaan Suomeen ja Poriin sekä kertoivat, millaisia kulttuurien kohtaamisia he ovat kokeneet ja miltä  suomalainen koulujärjestelmä näyttää toisin silmin katsottuna. Lämminhenkiset puheenvuorot herättivät paljon kysymyksiä yleisössä. 

Kansainvälisyyspäivien päätteeksi nuoret toivat kuulijoille terveisiä aiemmin pidetyistä Erätauko-keskusteluista. Nuoret odottivat tulevaisuudelta uusia kokemuksia ja mahdollisuuksiä itsensä toteuttamiseen. Heistä löytyi myös luottamusta siihen, että globaaleihin ongelmiin löydetään ratkaisuja. Toisaalta nuorten tulevaisuuskuvia varjostivat huolet erityisesti turvallisuudesta, nuorten mielenterveydestä sekä omasta pärjäämisestä. Erityisesti väkivallasta ja turvattomuuden lisääntymisestä keskusteltiin paljon. Tässä sosiaalisen median rooli nähtiin merkittävänä - pelkona oli, että some normalisoi väkivaltaa. Nuoret kokivat voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja omaan tulevaisuuteensa. He korostivat myös aikuisten roolia nuorten kuuntelijoina ja keskustelijoina. Yhteenvetona voidaan todeta, että nuoret toivoivat tulevaisuudelta hyvän elämän peruspalikoita, mutta 

kantavat huolta monista heidän elämäänsä liittyvistä ilmiöistä. He toivovat, että aikuiset ottaisivat nuorten elämän asiat vakavasti.

Erätauko-keskusteluihin osallistuneet nuoret kävivät valtavan taitavasti rakentavaa keskustelua. Erätauko-keskustelu oli monelle mielenkiintoinen kokemus ja tarjosi uusia näkökulmia paitsi tulevaisuuteen, myös oman arjen ilmiöihin. Useat toivoivat tilaa luottamukselliselle, kiireettömälle keskustelulle myös kouluarkeen. 

No, mites tulevaisuudessa?

Delaktighet och inflytande: Scenen är din!

Barn har rätt till delaktighet enligt artikel 12 i Barnkonventionen

För att vara delaktig krävs att barnet får komma till tals och bli lyssnad på men även att barnet får relevant information och får inflytande utifrån sin ålder och mognad. Barn som ges möjlighet att vara delaktiga blir också mer motiverade och bidrar till att barnet ses som en kompetent individ.

Roger Harts modell (1992) är den internationellt mest inflytelserika modellen för att förstå barns delaktighet. Enligt modellen kan barns delaktighet ske på olika nivåer och barnets och den vuxnes roll kan skifta beroende på vilken nivå vi väljer för delaktighet: 

Harts modell kan hjälpa oss vuxna att identifiera på vilket sätt blir barnen delaktiga i de projekt och aktiviteter vi organiserar för dem i skolan.

Barnkonventionen lyfter också barnens rätt till kultur och konst:

”Konventionsstaterna erkänner barnets rätt till vila och fritid, till lek och rekreation anpassad till barnets ålder samt rätt att fritt delta i det kulturella och konstnärliga livet” (Barnkonventionen, artikel 31).

Ett sätt att arbeta med artiklar 12 och 31 i Barnkonventionen är evenemang som organiseras tillsammans med eleverna. Denna gång firade vi på BSS Finlands självständighetsdagen på flera olika sätt:  

• Lågstadiet fixade Scenen är din! 
• Högstadiet hade Självständighetsfest
• Eftis Snälla Ninjor firade 100+ snälla handlingar

Så här gick det till:

Dansa, spela instrument, sjunga, berätta vitsar eller presentera din hobby? Scenen är din!

Lågstadiets fleråriga tradition "Scenen är din" är ett evenemang där eleverna står i centrum och får uppträda tillsammans eller på egen hand och presentera det de är bäst på. 

I år blev det rekordmånga elever som anmälde sig till evenemanget:

Handlingskompetens IRL 

Planering såsom val av låtar och annat material samt träning och samarbete ansvarade eleverna själva för. Vi fick uppleva en variationsrik show där talangfulla elever visade bland annat: dans, sång, hobbyer, vitsar... allt utifrån elevernas egna intressen!

Deltagarna fick också en medalj: BSS stjärnor!

Högstadiets självständighetsfest

Högstadiet uppmärksammade dagen med musik och fina tal:

Snälla Ninjor på Eftis

Vi firade den framgångsrika kampanjen för 100 snälla handlingar där samtliga elever från åk 1 och 2 hjälpte världen att bli bättre genom att hjälpa naturen, djur och varandra. 

Vi fick 105 bidrag och många stolta ninjor. Heja Snälla Ninjor!

                   

Reference Framework of Competences for Democratic Culture (RFCDC)

I participated in the 25h online course for the Reference Framework of Competences for Democratic Culture (RFCDC) organized by the Council of europe in collaboration with Skolveket. 

"The Reference Framework of Competences for Democratic Culture is the Council of Europe’s central reference document with regard to democracy education in and out of school. To best support national implementation, the Council of Europe has developed an introductory course aimed at multipliers who want to embed the RFCDC in their own work."

RFCDC model

Descriptors for young learners

"The regional course for the Nordic region was aimed at participants from Denmark, Finland, Iceland, Norway, Sweden and thus offered optimal conditions for cross-border/European exchange and networking. "

You can find a detailed information about the descriptors in the RFCDC model by klicking in the picture below:

A final assignment was presented: BSS presented the pilot project for democracy wirth a whole school approach #diokskolor as well as the Kindness ninjas project aimed for our youngest pupils.

Barnens rätt till välmående: så här firade vi Barnrättsvecka 2023

 

Barnens rätt till välmående var temat för årets firande av barnkonventionen. 

I år tänkte vi erbjuda aktiviteter från hälsans tre dimensioner: fysiskt, psykiskt och socialt välmående.

Vi ville också involvera eleverna i ett tidigt skede av planeringen och vi bad barnen att bidra med idéer och önskemål för att fira deras Barnrättsvecka. 

Tankarna från varje klass samlades in under oktobers elevrådsmöte och tillsammans med lärarna organiserade vi ett fullspäckat schema där barnen stod i centrum:

Yoga 

Varje klass bokade ett besök med vår yogalärare. Lugn musik, avslappning och fokus på avkoppling... en skön stund tillsammans!

Vän-klass aktiviteter

Vän-klasserna skapade tillsammans, bland annat bokmärken och armband. Tänk att viktiga artiklar i barnkonventionen kan "färgkodas" inför skapande. 

Ett fantastiskt sätt att komma ihåg barnens viktiga rättigheter i vardagen! 

Spa 

Vi välkomnade klasserna till Eftis-spa och berättade om vikten om bra kost för en stark kropp (skelett, musklerna, hjärna, tänder)... 

Vi berättade lite om olika sorts behandlingar för välmående och introducerade: effleurage för fingertopparna, aroma-terapi, zen-trädgård, massage och stressbollar och erbjöd olika sorts behandlingar såsom hand/fotmassage, ansiktsmassage och "manicure".

Smakprov av vitaminer i form av torkade frukter och "hälso-shots" var passets slutpunkt.

Högstadiet

Åk 7 bearbetade barnkonventionen under veckan och skapade alster till följd av frågan: 

Hur skulle ni vilja att framtiden ser ut i er skola, på er hemort eller på jorden, till exempel om tio eller tjugo år? Vilka saker skulle ha förändrats från idag så att ni skulle få må bra? 

Barnens bästa i fokus, barnens rätt att uttrycka tankar och idéer, en skola utan läxor och med mer fritid är budskap som är synliga i elevernas konstverk. Lyssnande vuxna som tar elever på allvar och hållbarhet var några av elevernas tankar: 

Nuoret unescolaisuuden lähettiläinä

PAX-verkoston koulujen UNESCO-lähettiläitä osallistui torstaina 2.11.2023 ensimmäiseen valtakunnallisen lähettiläsverkoston tapaamiseen. 

UNESCO-lähettiläsverkostoon kuuluu yli sata suomalaisnuorta. Verkosto kokoontuu säännöllisesti. Nuoret pääsevät vaihtamaan ideoita ja kokemuksia sekä yhdessä kehittämään UNESCO-koulujen lähettilästoimintaa.

Lue lisää valtakunnallisesti Unesco-lähettilädverkostosta Kohti vuotta 2030 -blogista:

 https://kohtivuotta2030.blogspot.com/2023/11/nuoret-unescolaisuuden-lahettilaina.html